Kodin pukeminen jouluun -inspiraatiota

Muutan ensi viikon alussa uuteen asuntoon, mikä ajoittuu sopivasti marraskuun alkuun. Mikä oiva syy alkaa pukemaan asuntoa samantien joulukuosiin! Uudessa asunnossa koristeet hakevat aina paikkaansa, enkä ole aikeissa hankkia täksi jouluksi juuri uutta. Yhden valosarjan ostin pari viikkoa sitten, ja sekin on enemmän jokaiseen vuodenaikaan sopiva kuin juuri joulun teemaan. Keräsin tähän inspiraatioksi jouluisia koteja ja taloja, aivan ihania sinisiä hetkiä noissa! Jouluaatossa onkin mielestäni aamuisen hämäryyden ja unenpöpperöisen peiton sisällä teeveen katsomisen ohella paras hetki juuri kun ilta alkaa hämärtyä: ilmassa on suurin odotus, ja päivän pienet askareet alkavat olla hoidettu pois alta.

Jouluun kuuluvat mukavat tekstiilit ja pörröisiin vaatteisiin verhoutuminen. Tyynyjä, vilttejä ja villasukkia ei voi olla liikaa.

Kyyyyllä! Jos saisin viettää joulun missä tahansa fiktiivisessä kodissa, olisi se Tonttu Toljanterista tuttu rakennus Korvatunturilla. Aivan ihana vanhanajan joulun henki, täydellinen! Sitten kun saisi nukkua päälle jouluyön siellä korkealla uunin takana Toljanterin paikalla. Möröt piiloon!

En innostu vaaleista, skandinaavisen pelkistetyistä joulukodeista. Osaltani olen ihastunut valkeaan joulun sisustuksessa sen harmonisuuden takia, mutta toisaalta kaipaan värejä. Joulu ei saa olla sisustettu liian moderniksi tai trendikkääksi. Laittaa saa ja pitää, mutta ei saisi olla liian tekemällä tehdyn näköistä. Valkea on hyvä piriste, ainakin yhdessä harmaan kanssa, joka tasapainottaa sen kliinisyyttä. Riippuu myös materiaaleista, luonnonmateriaaleissa tai vastaavasti kimaltelevana valkoinen menee. Tällä hetkellä suosin joulukoristuksissa suht vaaleita värejä, sillä pieni asunto näyttää helposti vielä ahtaammalta, jos sen tunkee täyteen kaikkea mahdollista.

 

Huomaan innostuvani eniten kuvista, joissa valoa tuodaan joko jouluvaloin tai kynttilöin. Inhoan asuntoja, jotka valaistaan vain yhden kattolampun voimin. Kotoisuus muodostuu useiden eri valonlähteiden yhdistämisestä ja pienestä hämäryydestä, myös jouluna. Ehkäpä suurin yksittäinen joulun tuova koristus kuusen ohella onkin jouluvalot, joita tulen pian ripottelemaan useaan eri paikkaan uudessa asunnossani. Minkähän valotähden sitä tänä vuonna ripustaisi ikkunaan...

Ympärivuotinen joulu ja pinkkiä inspiraatiota

Asunnossani ei tarvitse kauaa pyöriä ilman jonkinlaisten jouluisiksi luokiteltavien pienten yksityiskohtien huomaamista (tosin vain vähän yli 20 neliön tilaihmeessä ei kauaa voikaan pyöriä kunnes kaikki on nähty). :) Tragikoomisinta lienee, että jääkaapissani pyöri glögipurkin jämät about elokuulle asti - piti näes säästellä! Kun eihän tuota kesällä ja syksyllä saa heti kun fiilis iskee...

Sitten niitä muita pikkujuttuja. Kynttilöitä poltan olipa vuodenaika mikä tahansa. Erilaisia tuikkulyhtyjä sun muita löytyy ihan tajuton määrä asunnon kokoon nähden, enkä tässä vuoden asuttuani ole kaikissa edes kynttilää vielä polttanut. Osa ei edes mahdu esille, vaan teen aina välillä vaihdoksia. Lisäksi hamstraan kynttilöitä, minulla on sohvapöydän virkaa toimittavassa arkussa yksi oma kolosensa polttoa odottaville. Perusteeni ostoille on yleensä "no kun sai halvalla..".

Huonekuusi toimittaa joulukuusen tehtävää pitkin vuotta. Tämä on kasvanut leveytä hurjasti minulle muuttamisensa jälkeen. Onneksi muutan hieman isompaan asuntoon pian, jospa tällekin löytyisi tilavampi sijoituspaikka :) Tilanpuutteen takia en hanki itselleni joulukuusta, joten koristelen tätä sitten. Pitäisi löytää jokin kuumenematon pieni ja siro valosarja tähän, tai sitten ostaa olkikoristeita. Hennot oksat eivät kestä mitään kovin painavaa ja suht pieni kasvi on itsessään niin nätti, ettei sitä henno peittää liikaa. Kuvassa kokoelmani sinisävyisiä Kivi- ja Kastehelmi-tuikkuja.

Ikkunalla roikkuu tähtivalosarja tunnelmavalaistuksena. Olen antanut sen palaa nyt useampana syysiltana. Tämän kanssa paljon riippuu ripustustyylistä: näin se ei näytä jouluiselta, mutta enemmän ikkunan eteen viriteltynä jouluvibat nousisivat heti.

Parin vuoden takaisen peurakauteni tuloksia. Peurat ovat edelleen minulle jouluinen eläin, toki kotimaisen poron ohella. Kynttilää en ole raaskinut polttaa, sairasta mutta totta. Joku iloinen ilta isken siihen tulet vihdoin ja viimein..

Avonaisessa hyllyssä, jossa säilytän kosmetiikkaa, on second hand Muumi-peltilaatikko kaikelle pienelle irtorojulle. Ei ole liian jouluinen, eihän? :D Kaikki mahdolliset peltipurkit ovat kovassa käytössä sekä kosmetiikan että ruuan parissa, ja Muumit nyt vain ovat ikisuosikkejani.

Sain vuosia sitten kavereiltani lahjaksi Painajainen ennen joulua -3D-julisteen, joka päätyi kehyksiin. Eräs suurimpia lempielokuviani, joka yhdistää sopivasti kaksi lempipyhääni.

Kävin eilen ostoksilla uuteen asuntooni liittyen. Olen sisustanut kauan sinisellä nuoruuden överipunaisen vaiheen jälkeen, mutta nyt jotenkin punaisuus alkoi hiipiä itsestään tuonne tulevien seinien sisälle. Sohvani menee vaihtoon, ja poikakaverin nurkissa ylimääräisenä pyörivä on punainen. Koska en halua sekoittaa sinistä ja punaista, päätin yhdistää punaisen ja vaaleanpunaisen/pinkin. Punaista omistan jo säkkituolin, verhojen ym. muodossa, mutta tuo vaaleanpunainen puoli on nyt hankinnassa. Värinvaihdos näkyy varmasti joulun laittamisessa ja asunnon koristuksessa. Pinkki ja punainen höystettynä jouluna valkoisella ja hopealla, aika toimiva combo.

Kuulun kyllä niin siihen ihmistyyppiin, joka tarvitsisi valtavat varastot kaikkea sisustuskamaa eri väreissä, että saisin vaihtaa värejä aina tarpeen tullen :) Olisi ihanaa kun voisi vaan heittää verhot, sohvatyynyt ja matot vaihtoon ja muuttaa koko asunnon olemus pienellä vaivalla.

Vielä loppuun hieman inspiskuvia, joita googlasin liittyen pinkkiin joulun teemavärinä:

Alle sata yötä...

Viime viikonloppu oli monelle jostain syystä käännekohta, jolloin joulublogit heräteltiin kesätauolta. Vaikka se sata yötä-etappi saavutettiin tosiaan jo hetki sitten. Olen itse onnistunut hillitsemään jouluintoni tänä vuonna harvinaisen hyvin, ehkä osasyyllisenä on myös tämä aurinkoisena ja lämpöisenä alkanut syksy. Tosin aika ajoin havahdun silti siihen, että joku jouluinen laulu raikaa päässäni, ja tykkään niitä myös lauleskella koiralleni koiraversioiksi muunneltuina..:) Hullu mikä hullu.

Hieman joulutunnelmaa sain viime kuussa Lapissa reissatessa, siellä se on jotenkin niin läsnäoleva asia koko ajan. Johtuneeko siitä, että ulkomaiset turistit tulevat nimenomaan Pukkia katsomaan, mene tiedä. Olimme yötä erään lomakylän aitassa, jossa sielläkin oli hieman jouluisesti tunnelmoitu koristuksen kanssa. Vaikkei käsittääkseni koko aitta ole talvikäytössä lainkaan!

Itse en olisi niin välittänyt mennä sinne Pukin pajalle, kun se on periaatteessa niin nähty. Kuitenkin tajusin, että siskolle ei ole synttärilahjaa hommattuna, ja jouluihmisenä sille voisi viedä jotain jouluista. Päädyin sitten pajan "omaan" jouluteehen. Aurinko paisteli ja elokuisessa keskipäivän lämmössä pihalla kauittimista kuuluvat joululaulut eivät nyt noin suoranaisesti vielä nostaneet fiiliksiä kattoon. Pukinkin jätimme moikkaamatta tällä kertaa pikavisiitillä.

The American style.

Sen verran tutkailin kuitenkin niitä putiikkeja, että etsin sitä tämänvuotista spesiaalia joulukoristettani. Ostan siis tosiaan yhden erityisen koristeen kuuseen joka vuosi, se saa maksaa vähän enemmän ja sillä on näin vähän erityisempi arvo. Moni koristeista on löytynyt reissun päältä, eli ne ovat samalla muistoja. Toki kavalkadissa on myös edesmenneen Tiimarin loppuunmyyntikoriste...Noh tällä kertaa sopivaksi osoittautui kankaasta ja puusta valmistettu tonttutyttö, joka on neutraalin värityksensä ansiosta sopiva valinta koristeporukkaani - vaihtelen sitten vuosittain kuusen väriä niillä tusinakoristeilla. Typy on nyt vielä kesäfiiliksissä kukkivan pelargonin juurella, mutta herännee täyteen loistoonsa kunhan keli tästä hieman talvistuu.

Olen toki tehnyt jouluprojekteja jo pitkin vuotta. Kevättalvella iski askarteluhimo, jonka tuoksinnassa tekaisin sitten joulukortit. Ja ehkä vähän yli. Toukokuulla ostin kummipojalle joululahjan, ja tässä jokunen viikko sitten askartelin vielä jotain. Mikä tosin paljastuu vasta joulun jälkeen, ettei kukaan osallinen saa vihiä. Lisäksi olen menossa katsomaan teatteriversiota Joulupukista ja noitarummusta siskoni ja tämän poikaystävän kanssa marraskuun lopulla, siitä se joulukausi taitaa toden teolla tänä vuonna alkaa.

Tulevan joulun värit, maut ja kukat pohdituttavat toki. Edessäni on luultavasti muutto vielä tämän vuoden puolella, joten pääsen taas rakentamaan koristuksia uuteen asuntoon. Olen harkinnut laittavani sinne ehkä punaista ja vaaleanpunaista, joten joulu tulisi todella helposti niiden kanssa. Vuosikausia jatkunut sininen kauteni on tosin ollut minulle jouluinen väri :) Tämä jatkuva muuttaminen ei juuri tuo minulle perinteisiä joulutraditioita omaan asuntoon, eivätkä koristeet saa omia, vakiintuneita paikkojaan vuosi vuoden perään. Onneksi on vanhempien koti, jossa kaikki on aina lähes samoin. Mutta kyllä tämä joulumieleksi tästä pikkuhiljaa muuttuu!

Jälkipyykit

Tästä joulusta oli lähellä tulla elämäni ensimmäinen musta. Aatonaaton aamuna alkoi kuitenkin taivaalta tulla hirveällä vauhdilla valkeaa, ja sitä iloa riitti aina joulupäivälle, kun tulikin lumen sijaan vettä.

Tässä näkyykin aatonaattoa edeltävän päivän harmaus.

Aatonaattoaamu.

 Meillä joulu kului perinteisesti ilman kommelluksia. Siskoni valmistujaiset pidettiin edeltävänä viikonloppuna, joten suuremmat siivoamiset ja muut oli jo hoidettu valmiiksi. Joulunaluspäivät kuluivat hyvinkin pitkälti sohvalla maaten, etenkin kun olin itse kuumeessa.

Tein äitin ostamasta irtoamarylliksesta ja vieraiden tuomasta kimallebegoniasta istutuksen, joka näytti huomattavasti paremmalta kuin kukat erikseen.

Oma istutukseni sai vaaleanpunaisen hyasintin.

Pukki tuo vuosi vuodelta hyödyllisempiä lahjoja. Sain Muumimukin, kaksi lakanasettiä sekä veitsenteroittajan. Aku Ankan määräaikainen tilaus sentään on hieman lapsellisempi versio lahjasta :)

Nyt matkaan junassa kohti omaa kämppää ja etelää. Joka vuosi joulun jälkeen on tyytyväinen olo ja melkein pursuaa innosta, kun yksi etappi vuodessa on taas kulunut ja kaikkea uutta on edessä.

VPK-talon joulumyyjäiset ja kauppatorin joulu

Jokajouluisiin perinteisiini kuuluu VPK:n joulumyyjäiset. Tarjolla on vuosittain hirveät määrät käsitöitä (etenkin neulottuja villaisia), leivonnaisia sun muuta. Myös asiakasta on runsain joukoin kiertelemässä.

Näkymät yläparvelta.

Minulle jonkinlaiset myyjäiset kuuluvat jouluun, ja etenkin VPK on ympäristönä tosi kiva sellaisille. Tuli jouluinen fiilis :)

Moni turkulainen on varmaankin käynyt katsastamassa kauppatorin joulukojut. Tarjolla kaikennäköistä, mutta suosittelen poikkeamaan etenkin seppien kojuilla vilkaisemassa taottuja koruja. Mahtavia!

Tänään kävin myös ihan ajan kanssa katsomassa Wiklundin joulunäyteikkunan. Siellä on tänä vuonna ihanan yksityiskohtainen nukkekoti, jossa on joulunvietto käynnissä.

Jopa viinikellari löytyy!

Lisäksi ikkunassa on Nonna-tyttö, jonka tarina kuuluu nonstoppina kaiuttimista. Perinteinen kaupunkilaiskoti on tosi yksityiskohtaisesti tehty ja kaunis.

Hiiri on löytänyt pähkinäherkut.

 Vielä paluu sinne VPK:lle. Yleensä tulee ostettua jotain pientä, koska pääpaino on minulle ollut katselemisessa. Lisäksi joululahjaostokseni ovat näin myöhäisenä ajankohtana jo tehty, mutta niitäkin tuolta kyllä saisi ostettua. Myyjäispäivänä tämä oli viimeinen, ja moni myyjä laittanut heti aamusta osan tavarastaan alennukseen. Ostin naurettavan halpaan neljän euron hintaan parin villalapasia itselleni. Saman hintainen oli myös lyhytvartinen sukkapari, joka päätyy äidin lahjasäkkiin.

Käsittääkseni monelle vanhemmalle käsitöitä tekevälle mummelille nämä myyjäiset ovat tapa päästä eroon vuoden aikana väkerretyistä käsitöistä, joita tehdään lähinnä ajankuluksi ja omaksi iloksi. Siksi hinnat ovat usealla myyjällä ihan polkuhintoja. Toki moni osaa myös ottaa ns. kohtuulliset hinnat tuotteistaan, etenkin jos kyseessä on vaikkapa monimutkaisesti koristellut pitkävartiset villasukat. Mutta siis sekä meille budjettiostajille että enemmän luksusta kaipaaville löytyy kyllä jotain.

Vielä loppuun haluaisin jakaa idean vaikkapa joululahjaksi, kyläviemisiksi tai ihan omaksi iloksi. Olen itse syönyt mysliä koko pienen ikäni, mutta kyllästynyt niiden tylsyyteen ja sokeroitujen myslien epäterveellisyyteen. Oman myslin tekeminen on naurettavan helppoa. Osassa ohjeista pähkinät, siemenet ja muut paahdetaan uunissa, mutta itse totesin tykkääväni ihan "raa'asta" tavarasta. Yksinkertaisuudessaan haetaan kaupan kuivahedelmä-ja pähkinähyllyltä kaikkea kivaa ja sekoitetaan ne purkkiin. Omassa versiossani on tällä kertaa ainakin valmis pähkinäsekoitus, banaanilastuja, kuivattua karpaloa, rusinaa, kookoshiutaletta, kurpitsan- ja auringonkukansiementä sekä kuivattua taatelia.

Tätä sotkua on sitten helppo heittää aamuisin viilin tai jukurtin päälle. Takuulla tietää mitä tuote sisältää, ja on terveellistä! Pähkinät ja siemenet pitävät kokemusteni mukaan melko pitkään nälkää, joten etenkin aamupalaksi ihan loistava tuote.

Herrasväen pikkuleivät jouluisella twistillä

Tekisi mieli herrasväen pikkuleipiä, mutta ei ole vadelmamarmeladia. No problem. Onhan siellä sitä omenakaneliversiota!

Hyviä tuli, ainakin pikkuisen erilaisia. Testasin pari myös luumuhillolla, ei pahoja nekään. Mutta omena vei kyllä tällä kertaa voiton. Näitä voisi kääräistä nättiin pakettiin ja antaa vaikkapa lahjaksi. Pikkaisen työläitä nämä ovat, mutta todellakin sen veroisia.

Rauhallinen koti-ilta kera teeveen, keksien, kynttilöiden ja joulukukkien.

Joulukukkaistutus

Jos mun pitäisi valita yksi kukkakaupan töistä kivoin, niin se olisi hyvin todennäköisesti sesonki-istutusten teko. Harmillisesti sesonkeja on aika harvakseltaan ja pienessä kaupassa tuota työtä ei muutenkaan niin hirveästi ole. Tein tämänvuotisen asetelman itselleni viimeinkin, ja vien sen myös jouluksi mukanani. Hyasintin vaihdan kyllä nupulliseen kunhan tämän nuupahtaa. On muuten tosi vaikea nähdä tuossa joku muu kuin sininen, etenkin kun tuo valitsemani tuija on hieman sinertävä! Kamppailen vielä valkoisen ja vaaleanpunaisen välillä.

Tykkään tuosta tontusta hirveästi, samoin kanelitangot ovat tosi jouluiset.

Kimaltelevat mehiruusukkeet ovat jotain parasta. Nämä tosin menevät nopeasti huonon näköisiksi kun alkavat kasvaa ja vihreää pukkaa näkyville. Mutta silti joulukukista kestävimpiä ja ainakin helppohoitoisimpia nämä veikot ovat.

Vielä lähempää tämän havun sinertävyyttä. Tämä sekä metalliastian ostin Raision kukkatalosta, jossa on halvat hinnat ja iso valikoima joulukukkaa.

Tein asetelmat myös parille kaverilleni, niistä minulla ei valitettavasti ole kuvia. Vielä työn alla on istutus pikkusiskolleni, siitä tulee huomattavasti glamimpi ja värikkäämpi kuin tästä!