VPK-talon joulumyyjäiset ja kauppatorin joulu

Jokajouluisiin perinteisiini kuuluu VPK:n joulumyyjäiset. Tarjolla on vuosittain hirveät määrät käsitöitä (etenkin neulottuja villaisia), leivonnaisia sun muuta. Myös asiakasta on runsain joukoin kiertelemässä.

Näkymät yläparvelta.

Minulle jonkinlaiset myyjäiset kuuluvat jouluun, ja etenkin VPK on ympäristönä tosi kiva sellaisille. Tuli jouluinen fiilis :)

Moni turkulainen on varmaankin käynyt katsastamassa kauppatorin joulukojut. Tarjolla kaikennäköistä, mutta suosittelen poikkeamaan etenkin seppien kojuilla vilkaisemassa taottuja koruja. Mahtavia!

Tänään kävin myös ihan ajan kanssa katsomassa Wiklundin joulunäyteikkunan. Siellä on tänä vuonna ihanan yksityiskohtainen nukkekoti, jossa on joulunvietto käynnissä.

Jopa viinikellari löytyy!

Lisäksi ikkunassa on Nonna-tyttö, jonka tarina kuuluu nonstoppina kaiuttimista. Perinteinen kaupunkilaiskoti on tosi yksityiskohtaisesti tehty ja kaunis.

Hiiri on löytänyt pähkinäherkut.

 Vielä paluu sinne VPK:lle. Yleensä tulee ostettua jotain pientä, koska pääpaino on minulle ollut katselemisessa. Lisäksi joululahjaostokseni ovat näin myöhäisenä ajankohtana jo tehty, mutta niitäkin tuolta kyllä saisi ostettua. Myyjäispäivänä tämä oli viimeinen, ja moni myyjä laittanut heti aamusta osan tavarastaan alennukseen. Ostin naurettavan halpaan neljän euron hintaan parin villalapasia itselleni. Saman hintainen oli myös lyhytvartinen sukkapari, joka päätyy äidin lahjasäkkiin.

Käsittääkseni monelle vanhemmalle käsitöitä tekevälle mummelille nämä myyjäiset ovat tapa päästä eroon vuoden aikana väkerretyistä käsitöistä, joita tehdään lähinnä ajankuluksi ja omaksi iloksi. Siksi hinnat ovat usealla myyjällä ihan polkuhintoja. Toki moni osaa myös ottaa ns. kohtuulliset hinnat tuotteistaan, etenkin jos kyseessä on vaikkapa monimutkaisesti koristellut pitkävartiset villasukat. Mutta siis sekä meille budjettiostajille että enemmän luksusta kaipaaville löytyy kyllä jotain.

Vielä loppuun haluaisin jakaa idean vaikkapa joululahjaksi, kyläviemisiksi tai ihan omaksi iloksi. Olen itse syönyt mysliä koko pienen ikäni, mutta kyllästynyt niiden tylsyyteen ja sokeroitujen myslien epäterveellisyyteen. Oman myslin tekeminen on naurettavan helppoa. Osassa ohjeista pähkinät, siemenet ja muut paahdetaan uunissa, mutta itse totesin tykkääväni ihan "raa'asta" tavarasta. Yksinkertaisuudessaan haetaan kaupan kuivahedelmä-ja pähkinähyllyltä kaikkea kivaa ja sekoitetaan ne purkkiin. Omassa versiossani on tällä kertaa ainakin valmis pähkinäsekoitus, banaanilastuja, kuivattua karpaloa, rusinaa, kookoshiutaletta, kurpitsan- ja auringonkukansiementä sekä kuivattua taatelia.

Tätä sotkua on sitten helppo heittää aamuisin viilin tai jukurtin päälle. Takuulla tietää mitä tuote sisältää, ja on terveellistä! Pähkinät ja siemenet pitävät kokemusteni mukaan melko pitkään nälkää, joten etenkin aamupalaksi ihan loistava tuote.

Joulun näyteikkunoista

Kuten varmaan te muutkin, myös minä rakastan jouluisten näyteikkunoiden tutkailua. Tänä vuonna olen ihmetellyt, miten hienoiksi eri alojen putiikit ovat osanneet koristautua. Jopa ihan pienissä kampaamoissa, silmälasimyymälöissä jne. on tosi hyvällä maulla koostettuja jouluikkunoita, jotka oikeasti kutsuvat sisään. Pienellä vaivalla iso muutos kaupunkikuvaan, ihmisten saaminen hyvälle tuulelle ja takuulla joku ylimääräinen asiakas itselle, mikäs sen parempi! Tykkään muutenkin tiirailla eri teemojen mukaan laitettuja näyteikkunoita, onhan näitä juhlapyhiä ympäri vuoden sen verran paljon että aihetta riittää lähes jatkuvasti. Myös ihan vuodenaikaikkunat ovat kivoja, syksyllä oranssit lehdet etenkin kuuluvat ikisuosikkeihini.

Vuosittain isojen kauppojen näyteikkunoiden paljastus voi olla jopa itsessään tapahtuman arvoinen asia. Olin loppuviikosta Kuopiossa, ja Sokoksen näyteikkuna on kyllä aina tiiraamisen arvoinen. Heillä on muuttuva kokoelma liikkuvia hahmoja jouluisissa puuhissa, aina ihanan tunnelmallista ja vanhanaikaista minun makuuni sopivasti. Tänä vuonna teema oli vaalea ja eläimiä täynnä. Yllätyn aina siitä, että somistaja keksii jotain uutta joka vuosi, eikä mauttomuuden puolelle ole menty kertaakaan (ihan parina viime vuonna en tosin ole näyteikkunoita ollut katsomassa, mutta Savossa asuvana muistan näitä vuosittain ihailleeni).

Ihania eläinlapsia :D

Koko joukkio joulupuurolla.

Tontut liikkuivat, viulistikin soitti menemään.

Tässä verrokkina vuoden takaista Dublinia, siellähän tyyli on paljon runsaampi ja värikkäämpi. Tykkäsin silti, ainakin on yksityiskohtia mitä katsella.

Viikonloppuna kävin sukuloimassa myös Pohjanmaalla, ja poikkesimme toki Keskisellä. Sinnehän on nyt avattu maailman suurimmaksi kehuttu joulumaa. Harmillisesti unohdin kamerani autoon, mutta jokainen voi vain kuvitella ruuhkaisen sunnuntain, hitosti joulukamaa ja huvipuistolaitteita lapsineen. Jopa minua joulufriikkinä alkoi tosi nopeasti ahdistaa, ja pitikin poistua nopeasti normaalipuolelle. Ihan liikaa tavaraa, eikä mitenkään kovin kivasti esillä.