sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Keltainen joulukuu, eiku...

Omalta osaltani juuri loppunut toukokuu oli monestakin syystä harvinaisen jouluinen. Meillä on edelleen esimerkiksi syöty halvalla joulun jälkeen ostettuja joulukarkkeja sekä juotu hamstrattua glögiä. Myöskään heti vapun jälkeen saapuneet lumisateet eivät olisi voineet tuoda mitään muuta fiilistä kuin joulumielen.

Meidän taloutemme alkuvuosi on muuttanut monta asiaa tulevista jouluvalmisteluistamme sekä joulunvietostamme. Muutimme vihdoin ja viimein omaan taloomme maaliskuun alussa kauniille paikalle järvenrannalle, jossa omassa metsikössä kasvaa pieniä joulukuusenalkuja. Entiset omistajat olivat jättäneet taloon paljon erilaista tavaraa, ja varastossa oli laatikollinen joulukamaakin. En ole vielä käynyt tarkkaan läpi mitä kaikkea siellä oli, ehkä sitten lähempänä joulua.

Myös porukkamme on nyt aivan eri kuin vielä viime jouluna, sillä rakas koiramme jouduttiin lopettamaan tammikuussa. Pojan saappaita täyttää nykyään sekarotuinen Niilo-koira, jonka lisäksi katraaseemme on liittynyt pieni parvi kanoja sekä pupu. Puitteet idylliseen maalaisjouluun ovat nyt siis vähintäänkin kunnossa! Alustavien tiedusteluiden perusteella meidän joulunviettoporukkamme suostuu viettämään ensi joulun meidän talollamme, eli nyt kiertävään joulunviettopaikkojemme listaan liittyy myös meidän osoitteemme.

Saapunut kesä ja kevät ovat tuoneet mukanaan punkit, ja tilatessani punkkihuivia koiralle sattui silmiini verkkokaupassa myös jotain muuta:


Nyt meillä on koiralle oma jouluneule! Onhan tuo nyt ihan täysi turhake eikä koirakaan ollut kauhean vakuuttunut siitä kun kokeilimme sitä päälle, mutta hei: vitsi että tästä tullaan repimään huvia.

Poistomyynneistä on tullut hankittua myös muutamia joululahjoja, ja myös diy-joululahjoja on tullut keksittyä. Fiksuruuan sivuilta löytyi myös kuvan joulukortti koiralliselle perheelle. Kortissa on pieni muovinen "tasku", jossa on pieniä koirannameja. Tätä ideaa voisi ihan hyvin hyödyntää myös diy-korteissa erilaisilla versioilla koiranherkuista. Miksei voisi tehdä itse koirankeksejä piparimuotteja hyödyntäen, jolloin keksi toimisi itsessään jo hyvänjouluntoivotuksena!


Kannoin myös jo korteni kekoon tämänvuotisen spesiaalin kuusenkoristeeni suhteen ostamalla lasisen pukin. Olin viime kuussa siskoni kanssa kiertämässä Välimeren maita, ja olin ajatellut etukäteen katsella sillä silmällä potentiaalisia joulukoristeita. Niitä oli tietysti tosi vähän tarjolla missään, mutta viimeisen kohteemme Milanon keskustan turistikauppa palkitsi minut vihdoin. Hyllyllä oli muutamanlaisia lasisia koristeita alle viiden euron kappalehintaan, ja tämä yksilö oli samalla ainoa lajissaan että ainoa, jota edes olisin halunnut ostaa.


Reissuilta on kiva ostaa nämä erikoiskoristeet, kun kuusta katsellessa voi miettiä menneitä reissuja. Eipähän kellään muulla ainakaan ole juuri samanlaista joulukuusta kuin meillä.

Kävimme toukokuun aikana kummipoikani kanssa tämän synttärilahjareissulla Leppävirran Muumi Jääluolassa, joka oli ehkä yksi maailman jouluisimmista paikoista. Itse yhdistän muumit tosi vahvasti joko kesään tai jouluun tarinoista riippuen, sillä jotenkin muumien seikkailuissa kummankin ajankohdan taianomaisuus on onnistuttu vangitsemaan upeasti.


Jääluolaseikkailusta lisää reissublogissani. Näin kesän kynnyksellä pystyn ehkä unohtamaan joulumietteet taas hetkeksi, tai ehkä sitten kunhan herkkukaapin viimeinen rasia vihreitä kuulia on syöty...Palataan siis asiaan myöhemmin tänä vuonna!