maanantai 2. joulukuuta 2019

Suklaataloprojekti ja joulukuun alun kuulumisia

Onpa kiva ottaa joku pieni leivonta-/askarteluprojekti joululahjan nimissä, uskottelin itselleni. Kerrasta viisastuneena lyhyt ja ytimekäs neuvo kaikille suklaataloa suunnitteleville: oviaukko on ehdoton ei. Kuuma veitsi läpäisee kyllä suklaan isoissa pinnoissa, mutta ovi lohkesi kyllä suunnilleen kymmenestä eri kohdasta joka h*lvetin suuntaan. Lopulta korjailin sulalla suklaalla tuotoksiani vähintään viidesti per suklaatalo. Kyllä, tein samoilla lämmöillä sitten kaksi mökkeliä. Järjenjuoksuani sopii epäillä, itse teen niin päivittäin.




Kivoiltahan nämä taloset näyttävät, kun kääräisin ne sellofaanihuntuun ja ripottelin päälle runsaasti tomusokeria. Lähempää tarkastelua nämä eivät missään nimessä kestä, kuten kuvista huomaa. Taloihin tuli koristeiksi karkkeja saajien maun mukaisesti. Meinasin tehdä talon myös itsellemme, mutta sattuneista vitutussyistä kyseinen projekti jää aikaisintaan ensi vuosikymmenelle.

Adventtiviikonloppu oli osaltani suhteellisen vauhdikas, ja alkoi Jarkko Aholan kirkkokonsertilla Iisalmessa. Koska olin töissä ja ruuhkan takia saapuminen paikalle viivästyi, saimme aivan kusiset paikat, joista ei näkynyt Jarkon vilaustakaan. Toisaalta tämä antoi mahdollisuuden oikeasti keskittyä vain musiikkiin. Omalla toivelistallani oli Walking In The Air, Sylvian joululaulu, Mielenrauhaa ja Tonttu, joista vain jälkimmäistä ei kuultu. Koko seurueemme oli jälleen erittäin vaikuttunut Jarkon upeasta äänestä. Itse vertasin Jouluradiosta kuulemaani erittäin ankeaa versiota Sylvian joululaulusta Jarkon vetoon, ja en vain ymmärrä, miksi joku ei-tulkitsija, jonka ääni kuulostaa lähinnä eskariopelta, yleensäkään pääsee tuon upean biisin radioon esittämään. Etenkin, kun meillä on näin upeita laulajia olemassa. Kuuntelen nykyään autossa vuoroin Jouluradiota ja Radio Rockia hypellen kanavalta toiselle, eli Jouluradio lähtee jäähylle heti a cappellan tai liian uskonnollisen laulun törähtäessä ilmoille.

Viikonloppu jatkui kahden illan mittaisilla pikkujouluilla kaverin mökillä. Jaoimme perinteiseen tapaan pikkujoululahjat, kuten kahtena aikaisempanakin vuotena. Arpaonni suosi minua jälleen veteen laitettavalla munalla, jollaisen sain viimekin vuonna. Dino on nyt kasvamassa vedessä, ja pääsee kirjahyllyyn edellisen vuoden kuoriutujan kanssa. Porukastamme kyllä näkee, että olemme tunteneet toisemme lapsesta asti - juttujen taso ja lapsekkuus ovat ihan omissa sfääreissään aina, kun kokoonnumme saman katon alle.


Loppuvuosi on minulle töissä kiireistä aikaa, ja pikkujouluissa tuntui pitkästä aikaa siltä, että ihan oikeasti rentouduin ja rauhoituin. Mielenrauhaa tarvittaisiin muutenkin kuin biisin muodossa tähän maailmaan sekavaan. Töiden lisäksi lähes kaikki vuoden sosiaaliset menot ja keikat tuntuvat sattuvan juuri tähän kuukauden sisälle. Toisaalta ihan hyvä, että raskas työ lomittuu raskaiden huvien lomaan. Pikkujouluissa pääsimme myös vihdoin kurkistamaan kaverini kanssa toisillemme tekemiimme joulukalentereihin joulukuun ensimmäisen päivän koittavan kirkkaan aurinkoisena.


Päivitän useamman luukun avattuani sisällöstä, mutta kaverini oli siis päätynyt paketoimaan paketit yksitellen. Koko komeus oli pärekorissa, jonka palautan joulun jälkeen. Vein joulukalenterin myös kummipojalleni, joka viritteli pussukkansa innoissaan seinälleen naruun.


Availen itse joulukuun ajan myös suklaakalenteria, koira herkkukalenteria ja mieheni kirpeiden karkkien versiota, jonka hankin hänelle yllätyksenä. Onneksi kanoille ei taida olla omaa joulukalenteria, sillä olisin varmaan puolihankkinut vahingossa senkin.

Olen hankkinut jo joulukukkia valmiiksi viileään, sillä en varmaan ehdi töiden häsellyksessä miettiä yhtään mitään omaan jouluun. Ikean amaryllis alkoi jo aueta viileässä, joten nostin sen suosiolla paraatipaikalle.



Muuten tämän vuoden joulun laittaminen huushollissamme edellyttää edelleen verhotankojen uusintaa ja pakkelointia, ja siirtyy ainakin tämän viikon loppupuoliskolle. Toisaalta tuntuu, että nyt ei ole edes hätä laittaa vielä joulua, vaan sitä voi tehdä ripotellen vähitellen. Mikäs kiire se on valmiissa maailmassa.

keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Joulukalenterin askartelua

Sain viimein ns. valmiiksi kaksi joulukalenteria, jotka olivat tekolistalla tälle vuodelle. Toisesta puuttuu vielä pari pientä asiaa, mutta muuten ollaan valmiin puolella. Valitsin kalenterin muodoksi pienet paperipussit päivää ilmaisevilla sulkijatarroilla, ja kaikki pussit tulivat vielä isomman jouluisen paperikassin sisään. Tilasin paperitavaran Kiinasta, jolloin säästin huomattavasti kustannuksissa. Myös yllätyksistä osa on matkannut käsiini samaa reittiä, kun taas osa on ihan perinteisistä kotimaisista kivijalkamyymälöistä. Sisältöä en paljasta vielä tässä vaiheessa sen suuremmin, koska saajat voivat eksyä lukemaan tätä.

Koin tarpeelliseksi ja hauskaksi ideaksi lisätä kaverini kalenteri"luukkujen" kääntöpuolelle pienet post-it -vinkit siitä, mitä luukussa on sisällä. Toisena syynä tälle oli se, että pääsin vähän avaamaan samalla sitä, miksi kukin asia oli kalenteriin päätynyt. Valtaosa vihjeistä on suhteellisen kryptisiä, joten ne eivät suoraan paljasta sisältöä.



Valikoin kaksia erilaisia, yhteensointuvia pikkupusseja. Niiden lisäksi isommat luukut on paketoitu lahjapaperiin, ja kummassakin kalenterissa käytin vain yhtä lahjapaperia kussakin. Tämä siksi, että yleisilme pysyisi yhdenmukaisena. Hassuinta kalentereiden kasaamisessa oli, että kumpaankin jäi vielä lukuisia ideoita käyttämättä! Onpahan jatkossa jotain ideaa mistä nyhtää kun päässä leikkaa tyhjää.

Itselleni hankin tämän vuoden suklaakalenterihyllyn uutuuden eli Mauri Kunnaksen ihanan peruskalenterin. Tämän lisäksi saan kalenterivaihdossa kaveriltani vastavuoroisesti hänen tekemänsä kalenterin, josta en luonnollisesti tiedä vielä mitään. Hankin valmiit joulukalenterit koirallemme sekä miehelleni, joka tosin ei vielä tiedä saavansa kalenteria...

Marraskuun alku toi mukanaan ilmeisesti pysyvän lumen tänne Savoon. En olisi itse halunnut vielä tämän kuukauden puolella aloittaa talviautoilua, saati lumitöitä. Marraskuinen masentava pimeys sen sijaan helpottui valkeasta maasta hieman, ja onhan joulufiiliksen kannalta lumi ihan ehdoton.



Joulua on tullut maisteltua taas parissakin eri muodossa, uusimpana piparimokkapalat. Näitä ohjeita näkyy pyörineen netissä jo useamman vuoden, mutta nyt löysin vasta itse tämän supermakean herkun. Oli muuten oikeasti todella imelää, jopa minulle, jolta menisi täysi 200g suklaalevy kerralla kevyesti.


Piparipalojen lisäksi myös uusi piparijätski piti tietysti ottaa työn alle, ja olipa jäätävän hyvää! Piparijätskiä saa harmittavan vähän niistä ruokakaupoista joissa yleensä asioin, mutta toivottavasti kauppiaat heräävät lähempänä joulua päivittämään valikoimiaan. Olen tällä syyskaudella muutenkin syttynyt jätskiin oudosti, vaikka en normaalisti syö sitä edes kesällä niin paljoa.



Minulla on alkamassa kodissamme pieni verhotankoremppa, joten vaihdan verhot talvisempiin ja jouluisempiin ihan lähiaikoina. Samalla myös valotähdet pääsevät paikoilleen. Kausivaloja onkin jo pitkin ja poikin, mutta niitä en laskekaan joulukoristeiksi. Sorruin ostamaan toiselta työpaikaltani heti kuormasta söpön pienen kranssin, joka päätyi ainakin hetkellisesti olkkarimme tauluhyllylle taulujen eteen.


Kranssin lisäksi ostin kauden ensimmäisen amarylliksen, joka odottelee nyt viileässä vierashuoneessamme nuppujen avaamisen hidastumiseksi pääsyä paraatipaikoille. Meidän joulussamme näyttäisi tänä vuonna olevan paljon ihan perinteistä punaista, ja amarylliskin jatkaa samaa värilinjaa. Ikean joulukukkavalikoima on kyllä petollinen, kun on paljon ihanaa halvalla...

tiistai 15. lokakuuta 2019

Ikean joulu 2019 ja sesongin aloittelua

Kävin eilen Ikeassa ja muutenkin kaupoilla vähän nuuskimassa, josko joulutuotteita olisi jo löytynyt hyllyille. Viime viikolla joulusuklaatkin saapuivat viimein myös syrjäseudun kauppoihin, ja niitä ihmetellessä kauppareissut kuluvat vähän normaalia mukavammin. Mutta takaisin sinne Ikeaan. Tänä vuonna olin hieman pettynyt heidän joulutarjontaansa, sillä kaikki tuntui olevan joko toisintoa edellisiltä vuosilta, tai muuten vain tylsää. Kranssitrendi näkyy vahvana, samoin tekokukkien valta. Itse en välitä näistä tekokukkahommista hirveästi, sillä haluan aitoa kukkien ja havujen tuoksua. Toki allergisille ja vaikkapa vanhuksille nämäkin ovat hyviä valintoja, mutta muuten en saa näistä oikeaa joulufiilistä.

Ikean joulun värivalintoina oli turvallista punaista ja valkoista. Tämän vuoden joulupapereista tykkäsin, sillä niissä hyllytilaa olivat ottaneet perinteisen voimapaperin näköinen ruskea paperi, erilaisin simppelein painatuksin. Selkeästi ekologisuuden trendi valtaa vähitellen sijaa kaikenmaailman muovisilta bling-papereilta. Ikean yläkerrassa myös osa mallikodeista oli saanut jo jouluista silausta, ja olikin kiva nähdä kuusia ja kattauksia.





Lempparini Ikean joulupapereista.
 Tulin tehneeksi jouluisia ostoksia myös H&M:ltä, jossa oli runsaasti jouluisia viime vuoden sesonkituotteita poistomyynnissä niin vaatteiden kuin homen puolella. Olen katsellut kotiimme jouluisia tyynynpäällisiä sekä verhoja jo muutamia vuosia, löytämättä juuri niitä oikeita. No siellähän ne tyynynpäälliset makasivat alennushyllyssä, laadukkaan paksuina luomupuuvillaisina! Tykkään tästä simppelistä printistä, koska sen väritys on selkeän jouluinen, mutta ei kuitenkaan huuda tonttuja ja riisipuuroa. Suhteellisen pelkistetty talvisuus takaa sen, että näitä voi pitää sohvalla huoletta pitkälle kevättalveen (jos siis malttaa, eikä tee mieli laittaa keväisempiä värejä..). Luonnollisesti jätin jo tyynyliinat tyynyineen sohvalle, koska mielestäni nämä sopivat syksyyn oikein hyvin. Katsotaan sitten jossain vaiheessa vedänkö näille kaveriksi ihan vaan punaiset Vallilan Lumimarja-verhot, vai saanko hankittua jotain vielä jouluisempaa.


Ihan naistenvaatepuolen alerekeiltä hankin kaksien villasekoitesukkien setin, ihan koska toinen sukkapareista oli juuri omaan makuuni sopivan jouluinen. Ohuet villasukat pitkittävät itselläni näin syksyllä ohuempien syyskenkien pitoaikaa, ja sopivat juuri näihin nollan kahta puolin seilaaviin keleihin muutenkin. Toisaalta hankin jo keväällä Eurooppaa pitkin reissatessani yhdet joulusukat, joten nyt riittääkin sisäänajettavia sukkia ihan urakalla..


Syksyn ostolistalla olivat myös jouluiset korvikset, sillä en ole omistanut sellaisia aiemmin. Myös H&M:n joulukorvisosasto näytti nyt runsaalta ja kivalta viime vuoden tapaan, mutta tilasin kuitenkin omani Wishiltä. Nyt muuten alkaa olla viimeiset hetket tilata kiinakaupoista yhtään mitään jouluksi, sillä ainakin näissä uusissa korviksissani toimitus kesti melkein 2kk. Mutta ei tästä korvikset ainakaan söpömmiksi muutu!


Vanhempani kävivät reissulla Lapissa alkusyksystä, ja sain heiltä jouluisia tuliaisia (kuinkas muutenkaan):

Kovasti Pentikin porokynttelikköä muistuttava kuusenkoriste sopii makuuni oivallisesti, ja on hyvä pari vanhemmiltani aikaisemmin lahjaksi saamaani Irlannista ostettuun yhden kynttilän pidikkeeseen.

Vierailin muutama viikko sitten Mikkelin Kenkäverossa ohikulkumatkalla, eikä siellä käynti ole mitään ilman pienen joulufiiliksen sisäänimua Joulupukin piilopirtissä. Vitsi kun olisi tämmöinen jouluinen piilopaikka itsellänikin!



Kenkäveron isossa myymälässä oli saatavilla runsaasti kivoja joulujuttuja, etenkin nämä persoonalliset tontut jäivät mieleen.


Jouluisten uutuusmakujen testailu menee siinä vaiheessa, että olen nyt maistellut läpi molemmat Vihreästä kuulasta tehdyt uutuudet. Konvehdit eivät ehkä ihan vastanneet odotuksiani, mutta kyllä ne nyt tuli syötyä. En ole niin suuri tumman suklaan ystävä, joten itselleni nämä olisivat toimineet ehdottomasti paremmin maitosuklaakuorrutteella.


Kääreen väri sopisi kyllä erinomaisesti parin vuoden takaiseen hittiin eli karkkikuuseen, pitäisikö ottaa idea uusintakierrokselle jonain tulevana jouluna...Jouluisista uutuuksista maistelulistallani on seuraavaksi luultavasti Annas-uutuus piparijäätelö, jonka lisäksi olen tallettanut muutaman lupaavan leivontaohjeen.

Olen yrittänyt nautiskella jouluisista asioista jo nyt hyvissä ajoin ja suunnitella muutenkin kaiken, koska olen joulun alla melkoisen tiukkaan töissä. Näillä näkymin olen aaton alla töissä kahdeksan päivän putken, jonka lisäksi joulukuu taitaa kulua aika pitkälti työpaikoillani. Tämän lisäksi kotonamme pidetään jouluaatto kahdelletoista ihmiselle, ja uudenvuodenaattona bileet ties monelleko kaverille. Näiden lisäksi loppuvuodelle on lisäksi tulossa pari jouluista konserttia, leffa-ja teatterireissut, keikkareissu, halloweenbileet ja ties mitä muuta. Saattaa olla, että vuosi 2020 täytyy aloittaa rauhallisella kotonaololla! Onneksi tammikuun kalenteri näyttää erittäin tyhjältä muiden kuin työn osalta...

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Vihreä kuula -jäätelö ja paketoinnin aloitus

Syksyn alku tietää aina vähitellen kauppoihin ilmestyviä joulutuoteuutuuksia. Sesonki 2019 alkoi omalta osaltani himoitulla vihreä kuula -jäätelöllä, jonka olemassaolon olin bongannut jo jokunen aika sitten tuotteen julkaisun merkeissä. Nyt sitä siis saa kaupoista, jopa meidän pikkukylämme K-kaupasta! Muita sesongin tuotteita joutuneekin odottamaan vielä hetken.



Puteli tätä jätskiä maksaa yli 4 euroa, ja tuohon hintaan saatu jäätelön määrä on omaan makuuni tosi pieni. Jätski oli pienoinen pettymys itselleni, sillä oletin saavani rahalle imelänmakeaa vastinetta. Totuus on kuitenkin se, että jätski maistuu pelkästään päärynäjäätelöltä, eikä niinkään vihreiltä kuulilta. Sinänsä tykkään jäätelössä päärynästä paljon, mutta nyt se ei ihan vastannut odotuksia. Jätski oli vihreissä "hillokohdissa" jopa aavistuksen kirpsakkaa, mikä ei mielestäni kuulu vihreisiin kuuliin. Noh, tulipa tämäkin kokeiltua.

Tämän vuoden joulun odotus on ollut menossa jo pitkään, ja kaivelin tänään uuden talomme varastoa siivotessani entisen omistajan sinne jättämiä joulukoristeita. Innostuin erityisesti löytämistäni sähköisistä kuusenkynttilöistä, joita en olekaan omistanut, ja joita onneksi en löytänyt aleista viime vuonna. Myös kuusenalusmattoja löytyi niin, että yksi tulee menemään äitini huomaan. Varastossa oli myös ihan perus hopeaköynnöksiä, jotka takuulla tulevat käyttöön - jos ei tänä vuonna, niin sitten seuraavana.

Olen haaveillut jo vuosia kunnollisesta aikuisten joulukalenterista. Sellaisia ei kuitenkaan ole tullut vastaan. Kyselin taannoin näpertelijäystävältäni, kiinnostaisiko häntä joulukalenterivaihto. Ihmeekseni hän innostui ideasta! Sovimmekin tekevämme toisillemme kalenterit vapaassa formaatissa, budjettina kokonaisuudessaan noin 35-40€. Olemme tunteneet toisemme kaksitoistavuotiasta, joten toisen maun tietää jo melko hyvin. Kerron kalenterista myöhemmin lisää kunhan se alkaa hahmottua. Olen hankkinut ja hankkimassa sinne sellaista tavaraa, mitä itse haluaisin saada. Hemmottelua, käyttötavaraa ja sellaista, joka ei jää nurkkiin turhana kuljeksimaan. Myöskään syötäviä tai juotavia ei sovi unohtaa. Kysäisin samantien itse asiassa myös 13-vuotiaalta kummipojaltani, josko hänkin haluaisi joululahjaksi tänä vuonna kalenterin. Kummipoika tykkäsi hänkin ideasta, ja hän on onnekseni kunnon jouluihminen. Kaksi kalenteria valmistuu ihan siinä missä yksikin! Moni yllätysideoista on myös sellaisia, joita voi hyödyntää molemmissa kalentereissa. Tietysti 28-vuotiaan naisen ja 13-vuotiaan pojan mieltymykset ovat hieman erilaiset, ja tämä lisää mielenkiintoa tekemiseen.

Matkustamme parin viikon kuluttua mieheni kotikonnuille Satakuntaan juhlimaan häitä, ja ajattelimme viedä jouluviemiset nyt samalla kertaa. Emme yhtään tiedä, käymmekö siellä vielä ennen joulua, joten parempi varautua nyt. Ensimmäiseksi käsittelyyn pääsi 2-vuotiaalle ostettu lahja, jonka paketoin autuaana päästessäni pakettihommille pitkästä aikaa. Muksu saa pyyhittävän piirustusalustan, johon piirretään vesitäyttöisillä tusseilla. Aikuisille olen suunnitellut pienet setit teemalla "rauhallinen kahvihetki", ja sisältönä on joku hyvä kahvipaketti, myös vähän luksuksempi keksipaketti sekä kauniita kahviservettejä. Tiedän saajien olevan sellaisia, jotka eivät halua turhaa rompetta nurkkiin pyörimään, joten luulisin heidän ilahtuvan näistä.


Muuten joululahjasuunnitelmani alkavat olla aika hyvin pulkassa, oikeastaan enää oman mieheni lahjaidea puuttuu. Onneksi hänelle on helppo ostaa, vaikka täydellistä inspiraatiota ei tulisikaan. Haluaisin vaan päästä jo paketoimaan ja näpertämään!

maanantai 1. heinäkuuta 2019

Paras aika aloittaa joululahjahankinnat on nyt

Niin paljon kuin kesää rakastankin, haluan aloittaa jouluun valmistautumisen jo nyt. Alennusmyyntien aikaan on hyvä alkaa miettiä, että mitäs hyviä täkyjä lähipiiri on heitellyt lahjaideoiksi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Nyt saa paljon asioita sekä halvalla, että säästyy ruuhkissa painamiselta (ja painimiselta). On muuten huomattavasti mukavampaa selailla netistä alennusmyyntejä laiturinnokassa auringonpaisteessa, kuin sitten joulukuun puolivälin jälkeen toppatakissa räntäsateessa.

Itse aloitin joululahjojen teon lähinnä tämän hetken satokautta ajatellen. Ajattelin tänä vuonna lahjoa kaikkia mahdollisia (eli lähinnä aikuisia) syötävillä ja juotavilla, itsetehdyillä lahjoilla. Ensimmäinen erä raparperilikööriä päätyy omaan suuhun, mutta seuraava menee anopille miehineen joulunajan viemisiksi.


Ostin tosiaan jo joulun jälkeen alennusmyynneistä muutaman lahjan, ja pari ostolahjaa on vielä mietinnässä. Ajattelin kuitenkin hyödyntää sadoista vielä ainakin mustaherukan (ja miksei omenankin) näihin ruokalahjoihin, ja loput menevät sitten leivonnan piikkiin lähempänä joulua. Luonnosta saisi nyt ihanaa matskua esimerkiksi korttiaskarteluun. Tässä vielä muutamia vinkkejä mieleeni tulevista lahjaideoista, joiden sesonki on nyt joko parhaimmillaan tai ainakin käsillä:

- Kuivakukkatuotteet, esimerkiksi taulut tai kovakantiset vihkot. Saajan lempikukat tai huonosta onnesta kärsineelle pellolta löytynyt neliapila tuovat kesän mieleen keskellä talvea.
- Teesekoitus luonnon aineksista. Mahdollisia kasveja tähän kannattaa googlata, mutta kuulema ainakin vattu, mustaherukanlehdet ja villimansikka toimivat.
- Kylpysuola tai kylpypommit, joissa on esimerkiksi ruusun terälehtiä tai laventelia.
- Kalasäilykkeet.
- Kuusenkerkkätuotteet, kuten siirappi tai hyytelö.
- Puusta tehdyt koristeet kuten pölkkytontut, tai linnunpöntöt.
- Kielo joulukukaksi. Paikka kannattaa katsoa ja merkata nyt, ja syksyn tullen on sitten helppo nostaa sopiva juurakko ruukkuun odottamaan.
- Käpykoristeet, kuten kranssit.
- Saunavastat, kaikista paras vasta joulusaunaan saadaan pakastamalla.

Luonnollisesti myös pian koittava marjastuskausi tuo lukuisia mahdollisuuksia päästä joulukaudesta sekä halvemmalla, että vaivaa nähneen oloisena. Mehustuskaudella kannattaa ajatella jo tulevia glögisekoituksia. Lisäksi luonnonantimien hyödyntäminen on kaikista paras keino hyödyntää kotimaisuutta, ja oman lähiseudun tuotantoa. Harmittavan monelta esimerkiksi ilmastosta huolestuneelta tai vaikkapa muovipussien oston jättäneeltä tuo kaikki unohtuu jouluna, ja turha muovikrääsä valtaa lahjasäkin jokaisen nurkan.

 Nyt on myös korkea aika esikeittää uudet perunat pakkaseen ja sitä myöten joulupöytään, aion itsekin tehdä niin jahka joudan.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Keltainen joulukuu, eiku...

Omalta osaltani juuri loppunut toukokuu oli monestakin syystä harvinaisen jouluinen. Meillä on edelleen esimerkiksi syöty halvalla joulun jälkeen ostettuja joulukarkkeja sekä juotu hamstrattua glögiä. Myöskään heti vapun jälkeen saapuneet lumisateet eivät olisi voineet tuoda mitään muuta fiilistä kuin joulumielen.

Meidän taloutemme alkuvuosi on muuttanut monta asiaa tulevista jouluvalmisteluistamme sekä joulunvietostamme. Muutimme vihdoin ja viimein omaan taloomme maaliskuun alussa kauniille paikalle järvenrannalle, jossa omassa metsikössä kasvaa pieniä joulukuusenalkuja. Entiset omistajat olivat jättäneet taloon paljon erilaista tavaraa, ja varastossa oli laatikollinen joulukamaakin. En ole vielä käynyt tarkkaan läpi mitä kaikkea siellä oli, ehkä sitten lähempänä joulua.

Myös porukkamme on nyt aivan eri kuin vielä viime jouluna, sillä rakas koiramme jouduttiin lopettamaan tammikuussa. Pojan saappaita täyttää nykyään sekarotuinen Niilo-koira, jonka lisäksi katraaseemme on liittynyt pieni parvi kanoja sekä pupu. Puitteet idylliseen maalaisjouluun ovat nyt siis vähintäänkin kunnossa! Alustavien tiedusteluiden perusteella meidän joulunviettoporukkamme suostuu viettämään ensi joulun meidän talollamme, eli nyt kiertävään joulunviettopaikkojemme listaan liittyy myös meidän osoitteemme.

Saapunut kesä ja kevät ovat tuoneet mukanaan punkit, ja tilatessani punkkihuivia koiralle sattui silmiini verkkokaupassa myös jotain muuta:


Nyt meillä on koiralle oma jouluneule! Onhan tuo nyt ihan täysi turhake eikä koirakaan ollut kauhean vakuuttunut siitä kun kokeilimme sitä päälle, mutta hei: vitsi että tästä tullaan repimään huvia.

Poistomyynneistä on tullut hankittua myös muutamia joululahjoja, ja myös diy-joululahjoja on tullut keksittyä. Fiksuruuan sivuilta löytyi myös kuvan joulukortti koiralliselle perheelle. Kortissa on pieni muovinen "tasku", jossa on pieniä koirannameja. Tätä ideaa voisi ihan hyvin hyödyntää myös diy-korteissa erilaisilla versioilla koiranherkuista. Miksei voisi tehdä itse koirankeksejä piparimuotteja hyödyntäen, jolloin keksi toimisi itsessään jo hyvänjouluntoivotuksena!


Kannoin myös jo korteni kekoon tämänvuotisen spesiaalin kuusenkoristeeni suhteen ostamalla lasisen pukin. Olin viime kuussa siskoni kanssa kiertämässä Välimeren maita, ja olin ajatellut etukäteen katsella sillä silmällä potentiaalisia joulukoristeita. Niitä oli tietysti tosi vähän tarjolla missään, mutta viimeisen kohteemme Milanon keskustan turistikauppa palkitsi minut vihdoin. Hyllyllä oli muutamanlaisia lasisia koristeita alle viiden euron kappalehintaan, ja tämä yksilö oli samalla ainoa lajissaan että ainoa, jota edes olisin halunnut ostaa.


Reissuilta on kiva ostaa nämä erikoiskoristeet, kun kuusta katsellessa voi miettiä menneitä reissuja. Eipähän kellään muulla ainakaan ole juuri samanlaista joulukuusta kuin meillä.

Kävimme toukokuun aikana kummipoikani kanssa tämän synttärilahjareissulla Leppävirran Muumi Jääluolassa, joka oli ehkä yksi maailman jouluisimmista paikoista. Itse yhdistän muumit tosi vahvasti joko kesään tai jouluun tarinoista riippuen, sillä jotenkin muumien seikkailuissa kummankin ajankohdan taianomaisuus on onnistuttu vangitsemaan upeasti.


Jääluolaseikkailusta lisää reissublogissani. Näin kesän kynnyksellä pystyn ehkä unohtamaan joulumietteet taas hetkeksi, tai ehkä sitten kunhan herkkukaapin viimeinen rasia vihreitä kuulia on syöty...Palataan siis asiaan myöhemmin tänä vuonna!

lauantai 5. tammikuuta 2019

Pari vinkkiä joulualeihin

Ei ollut varsinaisesti tarkoitus lähteä alemyynteihin, mutta pari piipahdusta kaupoissa ovat tuottaneet alelöytöjä ihan vahingossa. Ainoa tarkoituksellinen reissu oli päiväystuotteiden hamstraus ruokakaupasta: heti pyhien jälkeen kaupassa oli laputettua lihaa niin maan pirusti, että nyt on pakastin aivan täysi. Tietenkään ihmiset eivät hanki kinkun lisäksi lihoja joulun aikana yhtä reilusti kuin muulloin, mutta eivätkö kaupat osaa varautua määriin riittävän hyvin, vai onko lihaa vain jostain syystä tuotettava niin runsaasti pitkin vuotta. Samapa tuo, mutta alebongarille tämä tietää isoja säästöjä. Ostin myös pari joululaatikkoa pakkaseen, että on sitten helppoa ruokaa tiedossa jossain vaiheessa kevättalvea.

Joululöytöni ovat kaikki Tokmannilta, jossa -50% alet muuttuivat nopeasti -70%:iin asti. Kuusenkoristearsenaalimme on suhteellisen pieni, joten ostin setin punaisia pieniä palloja ensi vuotta ajatellen. Pitkään hankintalistalla olleet kuusenalusmatto ja joulupukin säkki löytyivät nekin sieltä, sekä nippu tarroja ensi vuoden korttiaskarteluun. Koko pino ei montaa euroa maksanut, ja olivat juuri sitä mitä halusinkin. Ehkä tuo pukin säkin naru voisi olla vähemmän heppoinen, mutta se nyt on vaihdettavissa. Ensi vuoden korttien teemaväriksi taisikin valikoitua sininen ihan noiden tarrojen perusteella...



Näiden ostosten lisäksi tilasin H&M:n alesta uudet käsipyyhkeet, kun meillä nyt olevat ovat aikalailla aikansa eläneitä ja värjäytyneitä. Homen puolella oli tosi paljon kaikkea kodinjuttua alennuksessa nyt, ainakin normaaliin verrattuna. Ehkä kodinlaiton sesonkiaikoja ovat eniten syksy ja kevät, joten väliaikana toisinajattelija voi hyödyntää halvat poistohinnat. Myös yksi joululahja ensi vuodelle lähti ostoskoriin, eli nyt on virallisesti aloitettu myös tämän vuoden joululahjojen ostelu! Tekisi mieli ostaa lahjoja jemmaan jo enemmänkin, jos jotain sopivaa vain sattuisi tulemaan vastaan. Katselin hieman myös vaatepuolta, mutta niiden tilaaminen jäi ihan kun tarvetta millekään ei oikein nyt ole.

Tokmannin aleissa oli sekin kiva puoli, että kahdessa käymässäni myymälässä oli loppuja joulukukkia ota tästä -kylttien kera. Toisesta otin nupullisia hyasintteja ja toisesta pari joulutähteä, vaikka en niiden ystävä olekaan. Toin myös töistä "ohikukkineen" (eli missä ensimmäinen kukkavana lopetti kukintaansa) amarylliksen. Nyt eivät joulukukat sitten todellakaan lopu kesken uudenkaan vuoden puolelta.


Jotenkin ei ole vielä yhtään sellainen fiilis, että tekisi mieli siivota joulua kotoa pois. Aikomuksena on ollut keräillä tänään koristeita vähitellen laatikkoon. Kuusesta en osaa luopua vielä hetkeen, ja toisaalta koirankin on käytännössä asunut sen alla joulusta asti:


Kävimme uuden vuoden tienoilla katsomassa mieheni sukua peräti kolmen kyläpaikan verran. Saimme kumpikin anopilta käsityönä tehdyt heijastimet, minä corgin ja mies lampaan. Kuinka nappiin osuivatkaan.


Josko nyt keräisin hieman niitä koristeita pois, niin vähittäinen luopuminen joulusta pääsisi vihdoin alkamaan...