Turun nuoren teatterin Joulupukki ja noitarumpu sekä joulumarkkinatunnelmaa

Viikonloppu oli Turussa virallinen joulukauden aloitus, sillä eri puolilla kaupunkia alkoivat jouluiset markkinat, torit ja myyjäiset. Kaksi kävelysiltaa saivat jouluisen ilmeen joulukuusin ja valoin. Lisäksi olin varannut jo elokuussa teatteriliput siskon ja tämän poikaystävän kanssa Turun nuoren teatterin versioon Joulupukista ja noitarummusta. Mistä aloittaisin..:)

Eli teimme joulukierroksen kaupungilla ihastellen samalla monia eri kohteita. Kävin näyttämässä kahvila Qwenselin sisäpihan vierailijoille, ja päädyimme ottamaan asukuvia siskoni blogiin. Pihapiiri itsessään on aivan ihanan mennyttä aikaa henkivä, ja minulle menneen maailman jouluisuus on sitä parasta jouluisuutta. Hieman kynttilälyhtyä ja havua niin that's it.

Kuljimme yli kävelysillan, joka oli tosiaan kuorrutettu kuusin. Ihana tuoksu! Pimeässä sillan valaistus erottui paremmin edukseen ja varmasti kokonaisuus oli silloin hienompi, nyt idea oli hyvä mutta toteutus tuntui vähän vaisulta. Ehkä se olisi kaivannut lisää jotain.

Kävimme ihastelemassa myös perinteistä Vanhan suurtorin joulumarkkinatapahtumaa ehkä Suomen näkyvimmin jouluisella sijainnilla: Brinkkalasta kuitenkin julistetaan joulurauha, joten siellä ajatukset kääntyvät väkisin jouluun. Tunnelma oli mukava ja myytävät tuotteet perinteisiä käsityötuotteita. On hyvä, että näitä markkinoita ei ole vielä pilattu metrilakun kaupustelulla sun muulla turhalla, asiaankuulumattomalla krääsällä.

Maalaistytön mieltä lämmitti torille tuodut lampaat, joita pääsi rapsuttamaan. Ihania! Eläimet kuuluvat kyllä ehdottomasti jouluun.

Sitten se näytelmä. Teatterissa ei tietenkään saa kuvata, mutta yritän sen sijaan kertoa. Nuoren teatterin näyttelijät ovat sananmukaisesti nuoria ja lapsia, mikä huoletti itseäni - mitä jos mennään koulujen joulunäytelmätasolla? Huoli oli aiheeton, sillä näyttelijät olivat nuoresta iästään huolimatta tosi hyviä! Naureskelin useampaankin otteeseen ja jopa yleisön lukuisat lapset jaksoivat katsoa näytelmää tosi hyvin. Myös pienen tilan lavastus oli toteutettu luovasti, mutta erityiskiitosta annan onnistuneesta puvustuksesta. Tontut eivät olleen kliseisen amerikkalaisia punanuttuja, vaan enemmän lappilaisia. Aivan kuten samaa nimeä kantavassa animaatiossa. Joulutunnelma välittyi varmasti vähemmänkin joulusta intoileviin yleisön jäseniin. Kokonaisuutena onnistunut esitys!

Tein viime viikolla pitkästä aikaa reissun kirpparille, ja löysin muutamia kivoja jouluisia asioita. Kiva, että myyjät ovat tarttuneet joulusesongin mahdollisuuksiin, joulutavara menee varmasti nyt paljon paremmin kuin kesällä.

Keräilen Aku Ankan jouluteemaisia kirjoja, niissä on niin kiva joulun henki.

Puinen kynttelikkö jonka pohjassa luki made in Finland. 1,5e.

Joulukukkasaralla olen kunnostautunut vasta hankkimalla siskolleni joulukukan, kuten tein myös viime vuonna. Tänä vuonna hän halusi joulutähden valkoisena, siihen sopi nätisti minulla kauan käyttämättömänä lojunut peltinen ruukku. Toimiva kokonaisuus mielestäni. Ensi viikolla palaan kukkakauppahommiin, jolloin alan varmasti inspiroitua myös omista kukistani.

VPK-talon joulumyyjäiset ja kauppatorin joulu

Jokajouluisiin perinteisiini kuuluu VPK:n joulumyyjäiset. Tarjolla on vuosittain hirveät määrät käsitöitä (etenkin neulottuja villaisia), leivonnaisia sun muuta. Myös asiakasta on runsain joukoin kiertelemässä.

Näkymät yläparvelta.

Minulle jonkinlaiset myyjäiset kuuluvat jouluun, ja etenkin VPK on ympäristönä tosi kiva sellaisille. Tuli jouluinen fiilis :)

Moni turkulainen on varmaankin käynyt katsastamassa kauppatorin joulukojut. Tarjolla kaikennäköistä, mutta suosittelen poikkeamaan etenkin seppien kojuilla vilkaisemassa taottuja koruja. Mahtavia!

Tänään kävin myös ihan ajan kanssa katsomassa Wiklundin joulunäyteikkunan. Siellä on tänä vuonna ihanan yksityiskohtainen nukkekoti, jossa on joulunvietto käynnissä.

Jopa viinikellari löytyy!

Lisäksi ikkunassa on Nonna-tyttö, jonka tarina kuuluu nonstoppina kaiuttimista. Perinteinen kaupunkilaiskoti on tosi yksityiskohtaisesti tehty ja kaunis.

Hiiri on löytänyt pähkinäherkut.

 Vielä paluu sinne VPK:lle. Yleensä tulee ostettua jotain pientä, koska pääpaino on minulle ollut katselemisessa. Lisäksi joululahjaostokseni ovat näin myöhäisenä ajankohtana jo tehty, mutta niitäkin tuolta kyllä saisi ostettua. Myyjäispäivänä tämä oli viimeinen, ja moni myyjä laittanut heti aamusta osan tavarastaan alennukseen. Ostin naurettavan halpaan neljän euron hintaan parin villalapasia itselleni. Saman hintainen oli myös lyhytvartinen sukkapari, joka päätyy äidin lahjasäkkiin.

Käsittääkseni monelle vanhemmalle käsitöitä tekevälle mummelille nämä myyjäiset ovat tapa päästä eroon vuoden aikana väkerretyistä käsitöistä, joita tehdään lähinnä ajankuluksi ja omaksi iloksi. Siksi hinnat ovat usealla myyjällä ihan polkuhintoja. Toki moni osaa myös ottaa ns. kohtuulliset hinnat tuotteistaan, etenkin jos kyseessä on vaikkapa monimutkaisesti koristellut pitkävartiset villasukat. Mutta siis sekä meille budjettiostajille että enemmän luksusta kaipaaville löytyy kyllä jotain.

Vielä loppuun haluaisin jakaa idean vaikkapa joululahjaksi, kyläviemisiksi tai ihan omaksi iloksi. Olen itse syönyt mysliä koko pienen ikäni, mutta kyllästynyt niiden tylsyyteen ja sokeroitujen myslien epäterveellisyyteen. Oman myslin tekeminen on naurettavan helppoa. Osassa ohjeista pähkinät, siemenet ja muut paahdetaan uunissa, mutta itse totesin tykkääväni ihan "raa'asta" tavarasta. Yksinkertaisuudessaan haetaan kaupan kuivahedelmä-ja pähkinähyllyltä kaikkea kivaa ja sekoitetaan ne purkkiin. Omassa versiossani on tällä kertaa ainakin valmis pähkinäsekoitus, banaanilastuja, kuivattua karpaloa, rusinaa, kookoshiutaletta, kurpitsan- ja auringonkukansiementä sekä kuivattua taatelia.

Tätä sotkua on sitten helppo heittää aamuisin viilin tai jukurtin päälle. Takuulla tietää mitä tuote sisältää, ja on terveellistä! Pähkinät ja siemenet pitävät kokemusteni mukaan melko pitkään nälkää, joten etenkin aamupalaksi ihan loistava tuote.

Se ensimmäinen luukku

Olinko tänään ainoa aikuinen, joka heti herätessään muisti joulukuun ensimmäisen ja sen, että vihdoin saa avata joulukalenterin ensimmäisen luukun?! :D Olen sen perinteisimmän suklaakalenterin vankkumaton kannattaja, vaikka monenlaisia versioita on vuosien mittaan tullut testattua. Esimerkiksi Haribon kalenterin nallekarkit jne. eivät oikein tuoneet joulufiilistä. Kuvakalentereita minulla on toisinaan ollut, lähinnä jos jostain on ilmaiseksi saanut. Mutta kun niissä ei ole suklaata..;)

Muutamina viime vuosina kauppojen valikoimissa on ollut tosi vähän näitä perinteisiä kalentereita:

Koska olen näitä hankkinut vuosittain jo varhaisesta lapsuudesta asti, ei joulu oikein tule ilman. Mielestäni kuvitus kaikessa imelyydessään on niin herttainen, lapsia ja eläimiä jne..:D Vaikka tuosta suklaan laadusta aina keskustellaan, niin minulle tuo antaa aina instant-joulutunnelman.

Meille tuli tänä vuonna kuvakalenterit pankilta ja Turun Sanomilta, mielestäni etenkin ylempi TS:n on tosi kaunis - ihanan paljon yksityiskohtia! Huom, yhtään luukkua ei ole vielä avattu, koska nämä ovat poikakaverini "nimissä (minä avasin omani heti kun sain kammettua ruhoni ylös sängystä..).

Onko teillä muilla aikuisilla joulukalentereita, kuva vai suklaa tai peräti joku ihan muu?

Jarkko Aholan joulukonsertti & VPK:n joulumarkkinat

Adventtiviikonloppu käynnisti toden totta joulunodotuksen kovemman kerran. Olen edelleen niin innoissani eilisestä Jarkko Aholan joulukonsertista, että hyvä jos saan fiilikseni sanojen muotoon. Tänä vuonna olen nähnyt kyseessä olevan laulajan esiintyvän jo kahdesti oman bändinsä kanssa, ja olen tykännyt kovasti. Nyt ensimmäistä kertaa ihan artistikeikka oli minulle ihan uusi kokemus.

Lähdin poikaystäväni kanssa Mikaelin kirkolle tuntia ennen konserttia, koska työpäiväni päättyi kätevästi sopivaan aikaan. En ollut osannut odottaa, että joudumme ihan oikeasti jonottamaan lukuisten muiden ihmisten seassa!

Yllättävän vanha kuuntelijakunta saapui kirkkoon, siis ihan normaalin jumalanpalveluskansan näköistä. Vieressäni istui mummeli, jonka epäilin erehtyneen väärään paikkaan, mutta tämä tuntuikin tykkäävän kovasti!

 En oikein tiennyt mitä odottaa oman lempilaulajani joululaulujen vetämisestä, mutta mikään odotukseni ei valmistanut tuohon kokemukseen. Pimeä, hämyisästi valaistu kirkko, muutama muusikko musisoimassa ja kaiken keskipisteenä Jarkko komeana puvussaan ja laulamassa niin juuttaan upeasti. Odotin koko ajan suosikkibiisiäni Tonttua, mutta kun todellisen lempibiisini Walking In The Airin (jota siis en uskaltanut edes odottaa) ensisäkeet raikasivat kirkossa, koin pakanana jotain melkein hengellistä :D On muutamia kertoja ihmiselämän aikana, kun pääsee kuulemaan livenä lempilaulajan esittävän omaa lempikappaletta, mutta tämä oli niin karvoja nostattavan hieno kokemus. Muutenkin konsertin musiikkitarjonta keskittyi hieman synkkiin joulutunnelmiin, ja varsinkin Varpunen jouluaamuna kaikkine traagisuuksineen alkoi jo naurattamaan.

Kirkon joulukuusi oli kivan perinteisesti koristeltu, krumeluureissa ei menty yli mutta oli kuitenkin sopivan hillitysti vedetty.

Keikan jälkeen koin taas yhden niistä hetkistä, kun tarjoutui mahdollisuus tavata ihailemansa henkilö ensimmäistä kertaa. Aina etukäteen kuvittelemat lainit katoavat päästä ja mikäli tilanteesta selviää suhteellisenkaan kunnialla, ollaan jo voiton puolella. Ensimmäistä kertaa vuosiin pyysin jopa nimmarin, mitä pienenä harrastin enemmän.

Jarkko komeana puvussaan ja minä lattialle valuneena lätäkkönä.

Mutta se siitä keikasta. Tänään alkoivat myös adventtisunnuntaiset VPK:n joulumarkkinat, jotka ovat muodostuneet meille jokajouluiseksi perinteeksi. Kerran olimme monenmoisia tuotoksiamme myymässä, mutta surkea saldon takia päädyimme jatkossa pysyttelemään ostavan yleisön puolella. Joskus hamstrasimme paritolkulla halvalla myytäviä käsintehtyjä villasukkia ja lapasia, mutta yleensä mukaan on lähtenyt lähinnä tunnelma. Tuntuu että ostaminen arvoinen tavara on vuosi vuodelta vähentynyt tai hinnat nousseet. On periaatteessa hyvä, ettei kukaan myy käsitöitään polkuhintaan, mutta opiskelijan kukkarolle nuo hinnat eivät oikein sovi.

Vanhempi kuva.

Tällaisen heijastimen ostin markkinoilta vuosia sitten, mutta ne katosi mystisesti :(

Muillakin Turun joulumarkkinoilla olemme joskus käyneet, mutta kovin vähäisen ostettavan tavaran takia emme ole enää oikein jaksaneet muualla poiketa. Normaaleissa kaupoissa tuntui tänään alkaneen ainamoinen hulina, monta lahjapaperirullaa vilisi katukuvassa. Itse ostin vihoviimeisen joululahjan tänään, joten voin nyt keskittyä vaan muihin hommiin :)

Esittäytyminen

Moi kaikki! Olen pidemmänkin aikaa eri teemoista blogannut opiskelijatyttö, joka nyt päätyi jakamaan teille yhtä suurimmista intohimoistaan blogitekstien muodossa. Suurena jouluihmisenä tämä etappi tuntui luonnolliselta tässä vaiheessa, kun opiskelujen vastapainoksi teki mieli kirjoitella kevyemmistä aihepiireistä.

Hieman minusta ja joulunviettotavoistani. Opiskelen siis Turussa, mutta vietän jouluni vanhempieni luona Savossa. Joulunviettooni kuuluu lisäksi aikuinen pikkusiskoni sekä vanhempieni naapurissa asuva isäni serkku perheineen, jonka jäseninä on myös kolme kouluikäistä poikaa sekä kaksi koiraa. Oma corgini on vuorojouluin minun mukanani ja joka toinen vuosi poikaystävällä. Joulumme on aina hyvin perinteinen, olen etenkin itse tuttuihin rutiineihin niin syvälle jymähtänyt, etten voisi kuvitellakaan joulua esimerkiksi palmujen katveessa tai kaupungissa. Täysin lumetonta joulua en onneksi ole vielä joutunut kokemaan, vaikka niitä Turussa onkin täällä asumieni vuosien aikana ollut.

Koirani Jack kahden vuoden takaa, joulu oli tosi luminen!

Kuva muutaman vuoden takaa, kun jouluna oli kovat pakkaset. Maisemana pidän huurteisia puita maailman jouluisimpina.

Jouluihin valmistaudun aina hyvissä ajoin ja hartaudella: ensimmäisen joululahjan ostin tänä vuonna jo ennen pääsiäistä. Viimeistään syksyn tullen tekisi mieli heittää glögit mukiin ja joululaulut raikaamaan, mutta yleensä onnistun hillitsemään itseäni joulunviettoon melkein joulukuun kynnykselle. Tänä vuonna olen jo ripustanut jouluvalot, maistellut erilaisia glögejä ja aloitimpa eilen joulumusiikkikaudenkin! Kukkakaupassa töissä olevana joudun tosin katselemaan joulukukkia jo huomattavasti tätä aiemminkin. Tulen blogissani jossain vaiheessa raottamaan joulusesongin aikaa kukkakaupassa sekä varmasti jakamaan joulukukkavinkkejä. Tiedossa on myös glögitestiä, arvioita joululevyistä sekä karkeista ja erinäisiä joulutapahtumia. Tulen olemaan joulukuussa viikon Kanarialla ja raportoin joulun ilmenemisestä etelän lämmössä. Lisäksi kurkkaan menneisiin jouluihin ja jaan arkeani ennen vuoden suurinta juhlaa. Viihtykää ja seuratkaa mitä tuleman pitää!

Kuten kuvista voisi päätellä, minun jouluvärini on hieman totutusta poikkeavasti sininen! :)