Kun talvipäivä seisahtui

Pakanallinen ihminen kun olen, niin pakanallisten ja muinaissuomalaisten juhlapyhien vietto alkaa tuntua entistä enemmän omalta. Keskitalven juhla, yule, eli varhainen joulu, on ajoittunut juuri talvipäivänseisauksen tienoille. Vielä nykyihmisestäkin tuntuu hämmästyttävältä, että nyt se aurinko on kaikista vähiten näkyvissä. On vaikea kuvitella, millaisia ajatuksia talvipäivänseisaus on tuonut tieteistä tietämättömiin ja taikauskoisiin menneisyyden ihmisiin. Tänä vuonna täysikuu on tuonut mukanaan purevan pakkasen keskitalven juhlintaan, ja toisaalta ihana puuterilumi ja paikoin kurkkinut aurinko valaisevat muuten pimeintä vuodenaikaa huomattavasti.

Tein kuvapostauksen meidän taloutemme kuulumisista näin vuoden lyhimmän päivän kunniaksi. Tästä mennään vain valoa kohti, ja hiljennytään vähitellen joulunviettoon. Odottelen vieläkin postin ylimääräisissä kuljetuksissa omaa joululahjaani, jonka tilasin jo aivan riittävän hyvissä ajoin...Harmittaa, jos nimenomaan jouluteemainen lahjani saapuu vasta joulun jälkeen.

Huiskulan amaryllikset tuntuvat tänä vuonna normaalia isokukkaisemmilta! Etenkin vaaleanpunaiset ja punaiset ovat aivan valtavia.

Tämä kaipasi juurelle väriläikän kukkien aukeamisen jälkeen, onneksi oli näitä glitterjoulutähtiä.

Töistä saatu kirvainen jouluruusu, jota olen sumutellut mäntysuopavedellä. Sijaitsee pimeimmässä nurkassa kaukana muista kasveista, etteivät ne pirulaiset siirry muihin kasveihin.

"Tuleekohan se Pukki jo?"

"Varmasti tuo herkkuja kun oon ollut hyvä poika!"

Joulunalusviikot olivat kiireistä aikaa töissä, ja yritän vielä palautua siitä hulinasta. Tein tänään kotona joulusiivouksen jo suurimmalti osin, ja saaristolaisleipätaikina on parhaillaan liinan alla kohoamassa. Ensimmäinen satsi rocky roadia katosi parempiin suihin äärettömän nopeasti, vaikka tein muka ison erän. Kokeilu oli ensimmäiseni, mutta teen sitä varmasti jatkossa useinkin. Tosi monipuolinen herkku! Huomisen hommiin kuuluu vielä jouluisen kakun leivonta. Hiljennyn nyt joulua viettämään, oikein ihanaa ja rentouttavaa joulua 2018 kaikille!

Kolmas adventti ja pikkujoulut

Eilinen kului osaltani vuoden ainoissa pikkujouluissa. Olemme ottaneet uudeksi perinteeksi, että vietämme vanhojen yläaste-(ja osa lisäksi ala-aste- tai lukio-) aikaisten kavereiden kanssa kerran vuodessa kunnon tapaamisen porukalla, juuri pikkujoulukaudella. Perinne aloitettiin viime vuonna, ja eilen tosiaan jatkettiin ja todettiin, että tätä on ylläpidettävä. Vanhojen kavereiden kanssa on niin helppoa olla, kun ei tarvitse esittää mitään! Kun on nähnyt toisen pahimpaan mahdolliseen aikaan eli teini-ikäisenä päivittäin, niin kenestäkään tuskin kuoriutuu mitään kovin suuria yllätyksiä enää aikuisena. Eräs osallistuja oli eilen mukana ensimmäistä kertaansa, ja osalle meistä hänen jälleennäkemisensä oli ensimmäinen suunnilleen kymmeneen vuoteen. Ihan hurjaa! Jaoimme porukassa illan mittaan niin itkuja kuin nauruja, vanhoja traumoja ja tietysti päivitimme kuulumiset nykyhetkeltä. Syötävänä oli enemmän tai vähemmän jouluista naposteltavaa, ja jaoimme viiden euron pikkujoululahjat. Sain itse yksisarvisen munan, jonka kuoriutumista vedessä jännitän parhaillaan.

Sain vihdoin näin reilu viikko ennen joulua tehtyä myös oman joulukukkaistutukseni. Kun on tehnyt niitä viitisenkymmentä töissä tälle vuodelle, niin oma sujuu melkoisen rutiinilla. Erona on se, että tein omastani huomattavasti simppelimmän ja luonnonläheisemmän, kun taas töissä tähän olisi tullut vielä palloa, rusettia sun muuta härpäkettä. Ei välttämättä minun mieliteostani, vaan koska "niin kuuluu tehdä kukkakaupassa".

Tiedustelin myös ystäviltäni Instagramissa, pitäisikö tähän lisätä jotain. Enemmistö on tähän mennessä ollut sitä mieltä, että ei. Kukkina toimivat juuri sopivasti jouluksi aukeava, töistä saatu vaaleanpunainen joulumuistamis-amaryllis, jossa pitäisi olla kolme vanaa tulossa. Ainakin toinen on näkyvissä jo, kolmannesta ei ole vielä havaintoa. Amarylliksen kaverina on vaaleanpunainen hyasintti, joka on vielä harmillisesti aika nupussa, mutta eiköhän se ala jouluksi avautua. Keskellä puolestaan komeilee huonemänty. Ihastuin kasviin jo vuosia sitten, kun sellaisen ensimmäistä kertaa näin, mutta nyt se piti hankkia kun kerran pääsin käyttämään henkilökunta-alea. Koristukseen käytin vain sammalta, puolukanvarpuja ja yhtä koiranputken (?) kuivunutta kukintoa. Purkkina on vanha puulaatikko, jonka löysin Turussa asuessani taloyhtiön roskakatoksesta. Olen pelastanut nimenomaan kukkapuolen tavaroistani yllättävän paljon juuri roskiksista, ilmeisesti osalle ihmisistä nämä ovat pelkkiä kertakäyttöastioita. Itse ainakin vaihtelen vuodesta toiseen vain paria istutusastiaa, joihin teen asetelmia fiiliksestä riippuen.

Tämänpäiväisen adventin joulupuuhiin on kuulunut joulukuusenhaku, joka tehtiin osaksi pitkin jäätynyttä järveä. Kuusi odottelee nyt terassilla aatonaaton sulamiskeikan alkua, ja pääsee virallisesti sisätiloihin vasta aattona. Kuusi on hieman viimevuotista leveämpi ja tuuheampi, saa nähdä miten se mahtuu paikalleen...Aloitin myös jouluvalmisteluista vastenmielisimmän eli ruokaostosten teon valmistelua kirjoittamalla kaksi pitkähköä ostoslistaa, joista toinen on minun, ja toinen mieheni vastuulla. Käymme ostoksilla jo hyvissäajoin ennen viikonvaihteen ruuhkaisia päiviä, jolloin kaupoilla ei ole toivottavasti ihan niin ahdistavan ruuhkaista.

Vielä yhden viikon työponnistus, jonka jälkeen ihana joulu saa alkaa!

Miljoona miljoona miljoona joulukukkaa

Huh mitä meininkiä kukkakaupalla on tähän aikaan vuodesta! Työmaallani on näiden kahden joulunalusviikon ajan yksi ylimääräinen työntekijä ihan vain vääntämässä hiki hatussa erilaisia istutuksia. Eilen tuo nakki napsahti minulle. On kyllä älyttömän motivoivaa kun pääsee kerrankin tekemään ihan kunnolla istutuksia ja käyttämään omaa luovuuttaan. Olen itse aina tykännyt istuttamisesta ja nimenomaan joulu-sellaisesta. Tiedän saavani joulukukista nyt ihan ähkyn, mutta on se sen arvoista. Keikkatyöläisenä tämä reilun kahden viikon täysi työviikkoputki saa myös joulun tuntumaan kunnon lomalta, joten sinänsä olen tyytyväisenä (ja väsyneenä) töissä juuri nyt.

Huomaa kyllä, miten innoissaan joulukukista työkaveritkin töissä ovat. Heti uuden kuorman saapuessa kaikki ostavat aluksi parhaat päältä omiin joulukukkaprojekteihinsa, vasta sitten aletaan miettiä tavaraa myyntiin.

Amaryllis tuntuu jatkavan selkeästi suosituimpana joulukukkana, eikä se ole yllättävää. Myös havut ja luonnollisuus tuntuvat olevan trendikkäitä. Työkaveri tosin väitti lukeneensa jostain, että sesongin trendiväri on nyt musta. Vaikea uskoa, etenkään kun kukaan ei tunnu kaipaavan sen perään. Kukkakaupalla tehdään tietysti asetelmia mahdollisimman monenlaiseen makuun, ja etenkin itse keskityn tekemään myös värikkäitä, jopa trooppisen näköisiä istutuksia. Kuvissa on ensimmäisiä jouluistutuksia viime viikolta kun valikoimaa kukkien laadussa oli vielä vähän, nyt valikoimien ollessa laajimmillaan ei enää oikein liikene aikaa kuvaamiselle.

Nippelitietona muuten, että kukkakaupan alan väen joulukukka-inhokki/en-vie-omaan-kotiin-kukka tuntuu olevan joulutähti. Sen sijaan hyasintti on saanut useimmin maininnan lempikukkana sen tuoksun tai edullisuuden vuoksi. Myös kaikki vähänkin erikoisempi viehättää melko yleisesti, sekä harmoniset värit ja pieni kimallus. Tästä vinkkiä, jos aiot ostaa joulukukkaa alan ihmiselle!

Ostin itse ensimmäisen hyasinttini kotiin itsenäisyyspäiväksi, jolloin se tosin ei vielä kukkinut. Nyt se on parhaassa kukassa, ja sai kaverikseen luonnonmateriaaleja. Saimme kukin töistä joulumuistamisena amaryllikset, ja omani alkaa lupaavasti avata tuota nuppuja suojaavaa vihreää hommaansa (mikä sen nimi onkaan). Hankin töistä jo lisuketta ajatellen omaa jouluistutustani, johon tuo amaryllis päätyy näyttävimmäksi osaseksi. Uskoisin tekeväni istutukseni tulevana viikonloppuna, metsäisellä teemalla jatkaen. Töiden joulumuistamisena oli amarylliksen lisäksi kunnon juustolajitelma Valiolta, täytyy kutsua porukkaa kylään että saamme kaiken näistä tuhottua.

Jotenkin kaipaisin joulukukkien suhteen vielä lisää uutuuksia ja erikoisuutta. Tänä vuonna istutuksissa käytettävät punakukkaiset opuntia-kaktukset näyttävät omaan silmääni jotenkin tosi freessiltä. Siinä missä ne perinteiset punatulkut ja tontut ovat toki aina kivoja, niin jotenkin haluaisin joulukukkien maailmaan enemmän nykyaikaista otetta. Erilaisia värejä, mausteisuutta, eksoottisuutta, aavikon tuulia ja saariston karuutta. Teemme selkeästi töissä kaikki istutuksia tosi fiilispohjalta miettien perinteikkyyttä ja nykyaikaisuutta sekä kunkin istutuksen kohdeyleisöä. Sekoiteltaessa eri tyylejä se tehdään tietoisesti ja miettien, tuliko rajoja nyt rikottua liikaakin. Itse kannustan kaikkia rikkomaan kaikkia rajoja niin kauan, kuin istutus vaan näyttää hyvältä. Toisaalta hyvässä kukkakaupassa on juuri persoonallisia joulukukkia, jotka erottuvat markettikukista ja näin ollen jäävät myös mieleen. Niillä saadaan asiakas tulemaan uudelleen ja pitämään liikettä ensimmäisenä vaihtoehtona kukkien hankinnalle.

Takuulla valkea joulu ja kukkaistutuksia

Yleensä tähän aikaan vuodesta täällä Pohjois-Savossa jännätään, saadaanko valkeaa joulua vai ei. Minun elämäni aikana maa on ollut aina aattona edes aavistuksen verran valkea. Tänä vuonna tuota pelkoa mustasta joulusta ei ole, sillä lunta on tullut aivan järjettömästä ja koko ajan. Hankea on kuin helmikuulla konsanaan. Lähinnä jännittää se, että jos tätä menoa satelee lunta vielä jouluun asti, niin kohta ei pääse enää ovesta ulos...mutta mikäs sen rauhaisampi joulu! Olin tänä aamuna ulkoilemassa ja otin samalla puhelinkuvia aamuhämärässä.

Nämä lumesta hankeen taipuvat kuusenoksat herättävät aina sen fiiliksen, että vitsi kun olisi siistiä mennä joskus yöpymään tuonne rungon ja taipuneiden oksien väliin jäävään "pesään"! En ole koskaan yöpynyt talvisessa metsässä kuin puolijoukkueteltassa, ja kaipaisin jotain tämmöistä extreme-kokemusta. En tiedä onko tämä normaali inhimillinen tarve, vai olenko vain ollut entisessä elämässäni joku metsän eläin...

Extremestä muualle eli kukkaistutuksiin. Tein tänäkin vuonna jouluisia kukituksia puolelle suvulle, ja toki myös itselleni. Tänä vuonna en käyttänyt hirveästi aikaa miettimiseen, vaan menin vain kauppaan, otin materiaaleja ja tein. Aikaisemmin olen miettinyt hirveästi etukäteen ja lopulta ehkä joutunut pettymään joko kukkatarjontaan tai lopputulokseen. Kaikista paras tulos tulee kyllä, kun miettii etukäteen vai ehkä joitain suuntaviivoja, ja menee sitten hankkimaan saatavilla olevista kukista kivoimmat.

Sisällä kuvaamisen riemut keskellä talvea, valoa ei ole nimeksikään...Kuvassa vanhemmilleni päätynyt istutus, jossa on heidän itse hankkimansa amaryllis kera ostamani jouluruusun. Istutus on tehty Ikean maljakkoon, johon olen aiemminkin tehnyt istutuksia. Lisäksi mullan pinnalla on jäkälää siistimässä yleisilmettä.

Mökille päätyi glitterinen tulilatva kera lumisen sypressin, komeus on isketty lasiseen astiaan. Äitini lisäsi istutukseen joulupalloja koristeiksi. Näiden lisäksi muille tekemiini asetelmiin kuuluu myös mummolle menossa oleva matala istutus, johon tuli lohenpunainen joulukaktus sekä tuollainen samanlainen tulilatva. Siitä en näemmä ottanut kuvaa lainkaan. Myös oman istutukseni sain tänään väsättyä, mutta sen kukat ovat vielä niin nupullaan, että kuvaan sitä vasta kun se on edustavammassa kuosissa :) Hankin ehkä jopa liian nupulliset kukat tälläkin kertaa, joten täytynee kehitellä jotain kikkakolmosia nuppujen avaamisen tehostamiseksi...

Joulukukkaistutus for dummies

Jatkan päivän joulukukkateemalla jo toisen postauksen verran, koska sain sittenkin päätettyä jo tänään mitä kukkaa teen omaan jouluasetelmaani :) Tämä tulee tosin muokkautumaan vielä lähempänä joulua ainakin kerran hyasintin kestävyyden takia, mutta about tältä sen lopputuloksen pitäisi sitten näyttää.

Ajattelin tehdä samalla pienen oppaan siitä, miten itse teen joulukukkaistutukset. Moni jouluihminen osaa varmasti näitä väsätä, mutta kukista tuntemattomalle apu voi varmaan olla paikallaan. On miljoona eri tapaa tehdä kukka-asetelma, ja jokainen lopputulos on aina yksilöllinen. Samoin tekoprosessi. Tässä on nyt yksi keino.

Aluksi kannattaa miettiä ihan puhtaasti sitä, millaisen istutuksen haluaa, mihin se tulee ja millainen on kodin tyyli. Minimalistiseen ja avaraan kotiin kukat saavat olla aivan erilaisia kuin vaikkapa pienessä vanhanaikaisessa mökkerössä. Toki kukilla voi aina leikitellä ja rikkoa tyylisääntöjä, sitähän varten ne ovat. Kannattaa miettiä, haluaako kukkien jopa erottuvan muusta kodista. Poikkeava tyyli voi tehdä asetelmasta jopa mielenkiintoisemman kuin täysin muuhun miljööseen sopiva.

Kun sijoituspaikka, asetelman toivottu koko ja tyyli ovat tiedossa, on aika valita kukat. Hyasintti tuoksuu, joulutähti on myrkyllinen, amaryllis korkea. Osa kaipaa sumuttelua ja osa nauttii viileästä, osa ei siedä vetoa. Istutukseen voi ottaa haluamansa määrän kasveja, mutta otan yleensä itse kolme - eri korkuisia ja eri tyylisiä, yleensä yksi on vihreä ns. täytekukka ja yksi korkea ja näyttävä. Kannattaa mennä ihan kukkia myyvään paikkaan ja kokeilla, mitkä sopivat yhteen. Monesti huomaan itse ajatelleeni päässäni, etteivät jotkut kukat sovi/sopivat tosi hyvin yhteen, ja totuus on päinvastainen kun kokeilee. Kun kukat on valittu, valitaan sopiva astia. Toki hienon astiankin pohjalta voi lähteä muovaamaan istutusta, kuten itse tein tänä vuonna. Sain pikkusiskon poikakaverilta peltirasiassa suklaata viime vuoden joululahjaksi, ja halusin tehdä siihen totuttua laajemman istutuksen tälle vuodelle. Kannattaa miettiä astian mittasuhteita ja sitä, millaiset kukat siihen olisivat parhaat. Luonnollisesti kovin pieneen ei kannata tunkea hirveän paljon, eikä isoa kannata jättää kovin tyhjäksi. Astiahan voi olla aivan mitä tahansa korista, ruukusta, mukista, teepannusta, kypärästä aina kenkään asti. Muovitus on paras ystävä.

Muovitettu peltirasia, johon aloin asettelemaan amaryllista. Juuria piti asetella leveälle ja multaa poistaa reippaalla kädellä.

Astiat ja kukat plakkarissa? Sitten istuttamaan. Mikäli astia ei ole muovitettu tai vettä läpäisemätön ruukku, on hyvä vetää pohjalle ja reunoille muovit. Vaikka muovipussi. Hienosäätäjät voivat tehdä purkkiinsa jonkinlaisen ruukkusorituksen, mikäli on vähän huolimaton kastelukannun käyttelijä. Itse en sitä tehnyt, koska en omista ruukkusoraa.

Sitten kannattaa sommitella kukkia ruukkuun niin, että löytyy haluttu järjestys. Pienemmät eteen ja isoimmat taakse toimii aina. Seuraavaksi eikun kukkaa pois purkista, tässä vaiheessa juuristosta irrotellaan ylimääräisiä multia mikäli ruukun koko ja muoto vaativat. Multia voi ottaa säästöön ja tupata lopuksi kukkien väleihin, jotta ne saa tiiviisti.

Amarylliksen asentamisen jälkeen säädin muiden kukkien, eli hyasintin ja lamosalalin, paikkojen kanssa.

Kun kukat on viimein aseteltu paikoilleen, voi olla aiheellista miettiä jonkinlaista pintamateriaalia mullan peitoksi. Ainakaan itse en halua mullan näkyvän. Sammal on askartelijan paras ystävä, mikäli metsään pääsee. Myös pumpuli keinolumena, meriheinä ja mikä tahansa höttyrä kelpaa. Miksei myös joulunauhat. Valitsin itse sammalta, jonka hain lapsuudenkotini metsästä. Halusin luonnollisen fiiliksen tähän istutukseen. Käytän toisinaan myös meriheinää, sekin on kivan luonnollista.

Kaikki kolot piiloon.

Vielä on loppusilauksen aika. Jäikö joulukoristelaatikkoon vielä jotain, minkä haluaa istutustusta koristamaan? Koristeilla voi piilotella aukkokohtia tai muuten täydentää istutusta. Jokin kiva hahmo tai koristetikku elävöittää kummasti. Niin kivoja kuin kynttilät ovatkin, niin kukat ja kynttilät eivät sovi yhteen - kukat lakastuvat nopeammin kynttilän läheisyydessä. Käytin itse Napapiiriltä Joulupukin pajakylästä ostamaani tonttutyttöä sekä Salaiselta jouluystävältä (tästä paketista lisää myöhemmin..) saamaani valoketjua.

Kun koristeet on aseteltu, tadaa, istutus on valmis!

Innostuin alunperin tuosta lamosalalista, jonka halusin ehdottomasti istutukseen. Myös hyasintin ottaminen oli itsestäänselvää. Amaryllis päätyi mustana hevosena mukaan, sillä se oli vaaleanpunainen. Tämä on pieni kompromissi sille, että isäni (jonka luo menen jouluna) tykkää eniten amarylliksista, kun taas itse halusin vaaleanpunaista. Luultavasti hyasinttikin vaihtuu jouluksi vaaleanpunaiseen, jopa kahteen. Istutuksessa on tarkoituksella tilaa, mikäli innostun siihen lisäämään vielä jotain. Toisaalta se toimii ihan näinkin. Valoketju oli yllättävän hyvä lisä, se tuo kivasti tunnelmaa istutukseen. Piilotin sen patteriosion istutuksen taakse toiselle puolelle muovitusta, se ei näy sieltä ja on turvassa. Tästä alkaakin se parin viikon kestävä säätö, että saan amarylliksen kukalle juuri sopivasti jouluksi..! On muuten oma hommansa :)

Joulu kukkakaupalla

Palasin 3kk harjoitteluni jälkeen takaisin normaaliin osa-aikatyöhöni eli pieneen kukkakauppaan. Opinnot on nyt suoritettu, gradu on tällä hetkellä painossa ja viimeisiä opintosuorituksia odotan vielä tälle viikolle saadakseni tutkintotodistusanomuksen pian liikkeelle. Eli ohi on!

Jännitin hieman, että miten sidonta sun muut ottavat tauon jälkeen sujuakseen, mutta näemmä vuosien kokemus istuu aika syvässä :) Joulukukat ovat tietysti vallanneet lähes koko liikkeen ja tonttuja kurkkii joka hyllyn välistä. Työpaikallani luotetaan melko perinteisiin kasveihin, sillä asiakaskunta ostaa juuri niitä. Usein olemme ottaneet myyntiin jotain mielestämme aivan ihanan erikoista, joka jää sitten käsiin. Siispä joulun tarjonta tähän mennessä on ollut samaa kaavaa noudattavaa. Jaan tässä kuvilla hieman tämänhetkistä tarjontaa, jossa ei toki ole vielä kaikki jouluksi tuleva ruukkukukka.

Glitter-tulilatva on perinteinen, mutta ei kuitenkaan. Itse en veisi tulilatva ikimaailmassa kotiin, mutta glitterisen version voisin jopa huolia. Valkea ja kimalle tuovat myös mieleen uudenvuoden, ja toisaalta sopivat myös hyvin pikkujoulukaudelle viemisiksi. Kaikkihan eivät voi sietää kasveissa mitään "luonnotonta" käsittelyä, meikälle glitter ja lumihuntu ovat ne mistä jopa tykkään :)

Lamosalali on kuin sisälle tuotava ruukkupuolukka. Metsäisen ja luonnollisen ystävien valinta, joka miellyttää tänä vuonna silmääni poikkeuksellisen paljon. Tuntuu, että metsäteema on melko pinnalla tänä vuonna, ja etenkin kaikenlaiset havupuut tuntuvat olevan suosiossa.  Lamosalali on kiva jonkun korkeamman kukkivan kanssa, tai miksei ihan vaikka pienen havupuun kaverina metsämaisemassa.

Glittermehitähdet jakavat nekin mielipiteitä. Kaupallamme niitä menee vuosittain, ja nämä ovat meille eri muodoissan jokavuotinen myyntiartikkeli. Vein tämmöisen muutamia vuosia sitten jopa omalle mummolleni, mutta ihan perinteisimmät ihmiset eivät näistä välttämättä innostu. Toisaalta monelle ei-joulukukkaihmiselle glittermehiruusuke voisi olla hyvä valinta, sillä se on kuitenkin melko moderniin jouluun sopiva. Eikä välttämättä edes överijouluinen.

Tietysti kukkakaupat ovat tähän aikaan vuodesta jo valmistautuneet erilaisin istutuksin ja asetelmin. Yleinen asetelmakukka on hyasintti, johon huomaan kiintyneeni vuosi vuoden jälkeen ihan yhtä vahvasti. Lempiväriäni en edelleenkään osaa päättää. Siinä missä kukkakimput ovat yleensä hallittuja ja harkitun oloisia, voivat istutukset olla luonteeltaan huolettomampia: pari kukkaa purkkiin, hieman sammalta ja joku kiva tikku koristeeksi ja siinä se on. Överihelppoa ja miljoonia mahdollisia variaatioita. Vuosittainen pulma onkin se, että mielikuvitus laukkaisi vielä kukkienkin loputtua...

Amaryllis on aina yhtä suosittu. Perinteisen punaisen lisäksi minun työpaikkani valikoimissa on vaaleanpunaista sekä kerrottua valkoista versiota. Huiskulan amaryllikset ovat kolmivanaisia, joten amaryllis on tosi kestävä kukka, mikäli jokainen kukkavana vieläpä kukkii eri aikoina. Nämä ovat varmasti niitä näyttävimpiä joulukukkia.

Jokaiseen amaryllikseen on vedetty värillinen paketointinaru varteen, jotta asiakas näkee tulevien kukkien värin.

Jouluruusu tuntuu nousseen suosioon, eikä sen voittokululle näy loppua. Sekä lehdettömiä että lehdellisiä versioita näkyy saapuneen kaupalle, mutta olen itse ehdottomasti vehreän lehdellisen kannalla. Tummanvihreä lehti nostaa kukat jotenkin ihan eri tavalla esille.

Harmikseni moni tukun kasveista on sellaisia, että niitä saa vain isoina levyinä. Siksi kukkalaatuja on pienissä kaupoissa usein vähemmän, vaikka kauppa ottaisi mielellään muutaman kaikkea. Menen itsekin valkkaamaan osan omista joulukukistani puutarhamyymälään, jotta saan juuri haluamani kasvit. Meidän kaupan joulutilaukset kun on hoidettu jo aikapäivää sitten, niin en päässyt käyttämään sananvaltaani tänä vuonna :) Päässäni on vasta suuntaviivat siitä mitä haluan, mutta luultavasti tiedän haluamani heti kun se osuu silmiin.

Jälkipyykit

Tästä joulusta oli lähellä tulla elämäni ensimmäinen musta. Aatonaaton aamuna alkoi kuitenkin taivaalta tulla hirveällä vauhdilla valkeaa, ja sitä iloa riitti aina joulupäivälle, kun tulikin lumen sijaan vettä.

Tässä näkyykin aatonaattoa edeltävän päivän harmaus.

Aatonaattoaamu.

 Meillä joulu kului perinteisesti ilman kommelluksia. Siskoni valmistujaiset pidettiin edeltävänä viikonloppuna, joten suuremmat siivoamiset ja muut oli jo hoidettu valmiiksi. Joulunaluspäivät kuluivat hyvinkin pitkälti sohvalla maaten, etenkin kun olin itse kuumeessa.

Tein äitin ostamasta irtoamarylliksesta ja vieraiden tuomasta kimallebegoniasta istutuksen, joka näytti huomattavasti paremmalta kuin kukat erikseen.

Oma istutukseni sai vaaleanpunaisen hyasintin.

Pukki tuo vuosi vuodelta hyödyllisempiä lahjoja. Sain Muumimukin, kaksi lakanasettiä sekä veitsenteroittajan. Aku Ankan määräaikainen tilaus sentään on hieman lapsellisempi versio lahjasta :)

Nyt matkaan junassa kohti omaa kämppää ja etelää. Joka vuosi joulun jälkeen on tyytyväinen olo ja melkein pursuaa innosta, kun yksi etappi vuodessa on taas kulunut ja kaikkea uutta on edessä.