perjantai 23. lokakuuta 2015

Lidlin sahramiglögi ja pipari-Dumlet

Lidl näkyi myös ottaneen joulutuotteet jo myyntiin, jes! Perjantain ratoksi kävin läpi heidän valikoimaansa, teki mieli ostaa ainakin glögiä. No sitä ostinkin, ja tällä kertaa Deluxe-sarjan sahraminmakuista lasipulloversiota, jossa on hieman alkoholia. Hyllylle jäi odottamaan suklaaglögi, joka sekin pitää testata. Nyt vaalea vei voiton.



Glögipullo on mielestäni tyylikkään näköinen ja juoman väri ihanan raikas. Tuoksu on aika perus vaalealle glögille, mutta maku! Huh kun iski samantien aika mausteinen fiilis. Tämä glögi on oikeasti mausteista, mikä passaa minulle oikein hyvin. Maku on about sama kuin ihan perustölkkiglögeissä, mutta voimakkaampi. Alkoholia on niin pieni määrä, että se ei maistu lainkaan. Mutta tämä on kyllä tosi hyvä glögi, ostaisin uudelleen! Hinta on hieman kalliimpi kuin perusglögeissä, mutta hieno lasipullo nyt toki nostaa hintaa :) Ainakin pikkujouluviemisiksi oivallinen tuote, positiivinen yllätys!

Dumlet kuuluvat karkkisuosikkeihini eri mauissaan. Lakritsi on suosikkini perinteisen version rinnalla. Tästä syystä en miettinyt kahta kertaa, kun nappasin sesonkiuutuusmaun kauppakoriin. Saan usein joululahjojeni joukossa paketin Dumleja, enkä niitä oikeastaan juuri syö joulusesongin ulkopuolella.


Siinä missä glögissä maku iski heti suussa, Dumleissa se hieman viipyilee. Piparinaromi löytyy vasta hetken pureskelun jälkeen, mutta se on siellä. Ensimmäisen karkin jälkeen en ole vielä aivan varma mitä näistä ajattelen, mutta toisen kohdalla totean tykkääväni! Maku on hieman teollinen, mutta selkeästi pipariksi tunnistettava. Näitä olisi kiva vetää nimenomaan sekoituksessa, ehkä juurikin se laku voisi tasapainottaa hyvin. Piparidumle on aika makea, silleen imelällä tavalla. Mutta olenkin imelän ystävä :) Ei nouse niin suureksi suosikiksi, että lähtisin heti kauppaan uudestaan ostamaan, mutta syön kyllä kun tarjotaan,

Joulupuu-keräys vm. 2015

Sain itse viime vuonna hirveän hyvän mielen, kun osallistuin Joulupuu-keräykseen ostamalla yhdelle lapselle joululahjan. En laita rahaa keräyksiin tai muuten tee hyvää elämässäni, mutta mielestäni jokainen lapsi ansaitsee jouluna lahjan. Tässä keräyksessä ainakin tietää, että oma apu menee konkreettisesti ja kokonaisena perille :)

Viime vuonna ostin pienelle tytölle Lego-setin ja karkkia, en muista tarkemmin paketin sisältöä. Meillä sukulaislapset ovat vuosia olleet vain poikia, joten nyt on kivaa päästä välillä ostamaan tytöillekin. Toisaalta kammoksun lelujen sukupuolittunutta kuvastoa, ja pyrin ostamaan melko sukupuolineutraaleja lahjoja, joista kumpaan tahansa sukupuoleen identifioituva lapsi voisi nauttia. Tänä vuonna ostin pakettini tosi ajoissa, sillä Tokmannilla iski leluosaston kohdalla sellainen fiilis, että miksipä ei nyt? Saatan toisaalta vielä innostuessani hankkia toisenkin lahjan, mutta ehkä ensin mietin mitä oma kummipoikani saa..:)


Intouduin hankkimaan kaikkea sellaista kivaa pientä, mistä olisin itse pienenä tykännyt. Mielestäni käsillä tekeminen ja askartelu ovat ihan parasta viihdettä lapsille, joten hankin hama-helmiä, niille sopivan alustan, jouluaiheisia tarroja ja pinssientekovälineet. Olisin ainakin itse saanut näistä muksuna iloa tosi pitkäksi aikaa, ja alkanut askarrella oikein olan takaa. Lahja oli hinnaltaan halpa, mutta mielestäni menee täysin pienen lapsen ainoaksikin lahjaksi. Saadun ilon määrä se on mikä ratkaisee, ja omassa lapsuudessani tämä lahja olisi ainakin ollut napakymppi Pukin tuomana. Juuri tästä syystä tykkäänkin ostaa pienille lapsille: he eivät vielä osaa välittää kaveripaineista sun muusta, vaan oma ilo ratkaisee. Kummini osti aikanaan minulle tosi kivoja askarteluhenkisiä lahjoja, ja esimerkiksi vaatekoristelusetin, kynsistudion ja kynttilöidenkoristelusetin kanssa vietetty aina on takuulla ollut suurempi kuin ihan peruslelujen parissa vietetty aika :) Tiedä sitten vaikuttaako tuollainen luova puuhastelu lapsen kehitykseen ja miten paljon, mutta ainakin minusta kasvoi suhteellinen visuaalinen ja luova aikuinen. Toivottavasti näillä pienillä teoilla me aikuiset voimme auttaa lapsia kehittymään kivoiksi aikuisiksi.

Oodi Fazerin joulusuklaalevylle

Aloittelen joulusesonkia varovaisen innokkaana, ja joka kerta kaupoilla käydessäni tutkailen mitä uutta ja kivaa tarjontaa on tullut. Esimerkiksi Ikeassa oli jo kuun alussa avattuna kassojen lähelle jouluosasto, missä oli monenlaista ihanaa roipetta. Täytynee käydä lähemmin tutkailemassa tilannetta uudelleen.

Ei jouluvalot, mutta näillä fiilistellään jo pimeinä iltoina :)
Suurin pettymykseni tämän kauden avaamisessa on ollut tieto siitä, että Fazerin perinteistä joulusuklaalevyä ei enää myydä. Olin ihan että HÄH. Kyseinen levy on ollut mun joulussa niin tärkeä, että jopa joulun alla Irlannissa vaihdossa ollessani kaksi vuotta sitten pyysin vanhempiani tuomaan minulle yhden, kun he marraskuun lopussa kävivät. Varasin rauhallisen hetken ja maistoin ensimmäisen palan, joka toi heti maailman kotoisimman ja jouluisimman fiiliksen. Kaikki jouluiset maut yhdessä levyssä, tähän ei ole kukaan vielä aiemmin pystynyt. Allekirjoitin heti nettiadressin joulusuklaan palauttamiseksi kauppoihin, koska korvaajaa ei vaan ole.

Onni onnettomuudessa, kovana hamsterina ostin viime joulun jälkeen karkkialeista yhden levyllisen kyseistä suklaata ilahduttamaan joulufiilishetkiä. jolloin joulusuklaata ei ole vielä saatavilla. Nyt kun tiedän kyseessä olevan viimeisen levyni, syön sen vielä suuremmalla hartaudella ja saattaa jokunen fiilistelykyynelkin vierähtää :D Joulunalusaika menee sitten korviketta etsiessä, vinkkejä otetaan vastaan! Mutta esimerkiksi nämä peruspiparisuklaat ovat vain vähän laimeita, sillä minusta joulusuklaassa kuuluu maistua koko joulun kirjo mausteineen.

Olisi pitänyt ottaa tuo "poistuva tuote" -tarra kirjaimellisesti ja hamstrata kaikki.

Muuten joulunodotus menee tällä hetkellä innostuneissa tunnelmissa. Muutin eron takia uuteen kämppään ja asun elämäni ensimmäistä kertaa yksin, joten jouluvillitys saa rehottaa joka suuntaan juuri haluamani määrän :) Uudessa asunnossa joulukoristeiden sijoittelu ottaa aina oman aikansa. Lisäksi kukkakaupassa töissä olevana fiilistelen jo valmiiksi sitä hetkeä, kun ensimmäisen leikkoamaryllikset tai syystähdet saapuvat valikoimiin. Odotan innolla näkeväni tämän vuoden uutuudet niin kukkamaailmassa kuin muissakin joulutrendeissä. Ilmeisesti ainakin Ikean jouluosaston ja blogeissa näkemäni Stockan joulumaan mukaan tänä vuonna on menty entistä enemmän simppeliin ja pelkistettyyn suuntaan, mikä on ihan kivaa vaihtelua. En ole itse mikään valkoisen minimalismin ystävä, mutta yliampuva amerikkalaisuus on vielä pahempaa. Tänä vuonna olen lisäksi hankkinut jo vuotuiseksi perinteeksi muodostuneen "luksus"joulukoristeeni, joka tarttui mukaan yhdestä Reykjavikin ihanista joulukaupoista. Siis miettikää, ympäri vuoden joulurompetta myynnissä! Viime vuotinen koristeeni oli siis läpinäkyvä muovinen lumihiutale, tänä vuonna kaunein näkemäni koriste jatkoi hiutaleteemaa. Valmistusmateriaali sen sijaan on luonnonläheinen puu. Koristeella on minulle vielä suurempi merkitys, kun se on ostettu lempimaastani.



Tähän yhteen koristeeseen taitaa rajoittua varsinaiset joulushoppailuni tältä vuodelta. Ellei tule suurempia heräteostoksia tehtyä :)

lauantai 27. joulukuuta 2014

Juhlan jälkeen

Joulu siis juhlittu, ja jopas oli rentouttavaa aikaa. Matkasin siis Savon sydänmaille vanhempieni luo, ja maisemat olivat kuin sadusta. Muutaman vähälumisen joulun jälkeen oikeasti talviset maisemat tulivat kyllä tarpeeseen. Aattona meillä oli juhlimassa 12 ihmistä ja 1 koira, joten hulinaa riitti kerrakseen. Mutta mitäpä sen enempää lässyttämään, kuviin siis.

Nämä ostin VIIME KESÄNÄ odottamaan joulua, kun sain halvalla. Puolukka oli valitettavasti jo hieman happamoitunut kaapissa, mutta omena oli oikein hyvää. Pullojen takia nämä tosin ostinkin, näyttivät tosi kivoilta punaisten kynttilöiden jalkoina ruokapöydässä :)

Äitin jalallinen joulutähti. Osti samanlaisen myös vuokramökille sekä mummolaan.

Mökillä joulua laittamassa vuokralaisille, järven rannassa kodalla olisi passannut vaikka makkarat paistaa.


Koirani Jack tietää, ettei allergiavapaalle mökille saa mennä sisälle karvoja tiputtamaan.

Äidin joulukoristelutaidonnäyte.

Mökkitie.




Äkkiä sisälle, tuli kylmä!

Kuusi oli koristusväritykseltään tänä vuonna punaista ja kultaa.

Koiralla ei lakki pysynyt kauaa päässä.

Lahjavuori oli melkoinen, kuin lapsena.

Miltä kilo lahjakonvehteja näyttää. Tein kummilta saatuun karkkiämpäriin mixin erilaisista saamistani konvehdeista. Niitä olenkin napsinut siitä lähtien.
Joulun rippeet ovat vielä jäljellä. Kotona koristeet saavat olla uuteenvuoteen, ja taidan vielä tuoda töistä mahdollista jämäkukkaa kotiin. Vaikka odotan joulua suunnilleen puoli vuotta vuodesta, nyt alkaa olla aika taas hyvästellä tuo juhla.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Lahjat työkavereille, kerhotäteille, opettajille jne.

Jokaisella tuntuu olevan muutamia näitä ns. mahdottomia lahjahankintoja, eli lahjoja ihmisille, joita pitää jotenkin muistaa, mutta joita ei oikein tunne. Esimerkiksi työ, harrastukset, puolison suku tai lasten kautta tunnetut ihmiset voivat kuulua tähän sakkiin. Velvollisuus on, mutta tehtävä tuntuu ihan mahdottomalta. Jotain yleispätevää, mutta ei liian. Entä jos lahjansaaja on laihiksella, allerginen, ei käytä alkoholia jne? Koriste-esineissä sun muissa maku ei yleensä täsmää, lisäksi kukista ei välttämättä tykätä.

Omalla kohdallani pyrin minimoimaan nämä turhat lahjottavat. Työpaikalla on kuitenkin ollut tapana muistaa muita pikkuisella lahjantapaisella, ja olen aiemmin vienyt lähinnä makeaa (suklaasuukkoja, itsetehtyjä marenkeja jne.), enkä oikein meinannut keksiä että mitä tänä vuonna. Nuuskin Ikeassa ihania mansikantuoksuisia kynttilöitä, jotka tulivat lasikupin kera. Ostin siis sellaiset sekä kovia kääreellisiä karkkeja Espanjasta, kun jokainen nyt saa niitä peruskonvehteja ihan tarpeeksi. Kuvasta ei oikein saa selvää kun muistin kuvata vasta sellofaaniin käärimisen jälkeen, mutta oikein nättejä paketteja ja mielestäni kivoja lahjoja - nämä kun saa kulumaan, eikä niitä tarvitse kaapeissa säilöä (ellei lasikippoa ota uusiokäyttöön kynttilän palamisen jälkeen. Paketoidessa tällaisia lahjoja suosin aina sellofaania, koska siitä näkee heti paketin sisällön ja onhan se nättikin.



Mutta mitä kuuluikaan hyasintilleni viikon ulkomaanreissun jälkeen? Sehän oli lähtenyt avautumaan kivasti, joten ajattelin heittää sen kylmään vaatekappiin tuoksi ajaksi. En oikeasti uskonut, että se olisi vielä kukalla kun palaan, mutta mitäpä vielä:


Ihan täydessä kukassa vielä tänä aamuna! Olen juuri junassa matkalla joulunviettoon, enkä millään hennonut jättää tuota kotiin. Se päätyi siis joulupuskani kanssa matkaan kohti pohjoista. Tein eilen töistä lähtiessäni mukaani kimpun sillä periaatteella, että katson valikoiman ja valkkaan itseäni miellyttävät kestävät kukat. Sen voin sanoa, että lajivalikoima muistuttaa taas aika paljon kahta edellistä vuotta...

Turkukin sai tänä aamuna lumipeitteen, tuli heti oikea joulutunnelma! Etelässä ei muistaakseni olekaan ollut valkoista joulua pariin vuoteen, ja valtaosa ihmisistä kuitenkin haluaa lunta juhlaansa. Itse odotan innolla sukulaispoikien kanssa pulkkamäkeen pääsyä!

perjantai 19. joulukuuta 2014

Tämänvuotiset kortit

Koska kaikki blogiini mahdollisesti törmäävät ovat jo saaneet omat osansa tekemistäni joulukorteista, voin ne jakaa netissäkin. Tykkään kauheasti näpertää kortteja, mutta yleensä teen niitä silti vain jouluisin. Synttärikortit jne. ostan yleensä (saamattomuuttani) kaupasta, mielellään vieläpä isommissa erissä josta sitten aina nappaan sopivan käyttöön.

Tämänvuotiset kortit syntyivät innostuspuuhkassa jo lokakuulla. Tarinana näiden takaa on ihana jouluinen mainoslehti, joka tulee töihini kahdesti vuodessa, kesä-ja talviversiona. Etenkin talviversio on kovasti mieleeni, ja saan useammankin hiljaisen hetken kulumaan sen kuvituksen yksityiskohtia tiiraten. Koska kukaan ei ollut heittänyt vielä syksyllä pois tuota edellisvuotista lehteä, nappasin sen kotiin ja eikun sakset laulamaan. Piti oikein soittaa poikakaverille, että etsii minulle sopivia tarroja kun oli sopivasti kaupungilla. Eli periaatteessa yhteistyössä hänen kanssaan tehty, kun kerran tarrat eivät ole itseni valkkaamia (tosin juurikin samanlaisiin olisin luullakseni päätynyt..). Kuvissa omat lempparikorttini, ihan jokaista en jaksanut kuvata.


Pikkusisko on jo kahdenkymmenen ikävuoden paremmalla puolella, mutta lapsekkain kortti päätyi silti siihen suuntaan..:D



Vanhempani ovat suuria amaryllisten ystäviä, joten heille päätyvä kortti oli itsestäänselvä.






Koska mainoslehden kuvat olivat isoja, suurimmat korteistani ovat standardikokoon verrattuna aikamoisia. Pienimmissä tyydyin sentään normaaliin postikorttikokoon, jota kuvista ainoana tuo alin edustaa.

Joulu Teneriffalla

Palasin viime yönä Teneriffan reissulta tiiraamaan melkein yhtä "jouluisia" maisemia koto-Suomen vesisateeseen. Onneksi tuonne pohjoisemmaksi on kuitenkin luvattu ihan lumista joulua.

Reissulla tiirailin tietenkin innoissani, että miten se juhla siellä oikein näkyy. Suurinta ihmetystä aiheuttivat kauppojen karkkiosastot: missä joulukarkit?? Vain joitain suklaakalentereita näkyi, sekä isommissa kaupoissa perinteiseksi espanjalaiseksi joulukarkiksi mainostettuja suklaalevyjä. Suomalaisessa R-Kioskissakin joulu näkyy valikoimassa enemmän.

Niistä muista joulutunnelman luojista sitten kuvien avulla.

Turistikrääsäkaupassa. En ole koskaan perustanut tekokuusista, etenkään muista kuin vihreistä. Ainakin tämä herätti huomiota.

Ensimmäisen illan ravintolan kammotus.

Sama lähempää. Tätä koristetta löytyi pienoiseksi kauhukseni useammasta paikasta, eli ilmeisesti paikallisten makuun sopi ainakin :D

Aina ei mene kirjoittaminen ihan putkeen. Hauska, että Kanarialla toivotetaan aurinkoista joulua.

Valohahmoista tehty seimiasetelma kauppakeskuksen aulassa.

En nähnyt mitään muuta joulukukkaa koko saarella kuin joulutähteä. Punaista ihan hurjasti ja muutama valkoinen. Kaikki julkisten paikkojen istutukset oli tehty näistä. Eipä liikaa valinnanvaraa. Kaupoissakaan ei tosiaan myyty mitään muuta.


Kosmetiikkaliikkeen kuusi oli mielestäni komea kullalla ja vihreällä kuorrutettuna.

Hard Rock Cafen kuusi oli pelkistetty ja hieman tylsä, mielestäni paikan teeman olisi sopinut näkyvän koristeluissa.

Bussista käsin napattu kaupan sisäänkäynti. Puhallettava kammotus oli kyllä ihan järkyttävä :D


Jonkun hotellin edustan porot.