Jouluiset kestokimput DIY

Kiinalaiset kaupat ovat mainioita löytöpaikkoja myös jouluisen tavaran suhteen. Olen itse tilaillut yleensäkin Kiinasta tuotteita kännykänkuorista kynsilakkoihin ja vaatteisiin, kaikkea maan ja taivaan väliltä. Onhan myös joulumekkoni kiinakaupasta tilattu! Tänä vuonna sain jo kevättalvella idean tehdä tulevaa sesonkia ajatellen muutamia jouluisia kimppuja kokeeksi, sillä olen jo aikaisemmin tehnyt monenlaisia kukkajuttuja esimerkiksi häihin kiinakauppojen materiaaleista. Näin ollen materiaalit olisivat ennestään tuttuja, ja tietäisin, mitä uskaltaa tilata.

Tein neljä kimppua, jotka tulen laittamaan myyntiin. Materiaaleissa pääosana on kolmessa ruusut, ja yhdessä tulppaanit. Varsinaisia joulukukkia näyttää olevan saatavilla (ainakaan hyvännäköisinä ja kohtuuhintaan) tosi huonosti, ja esimerkiksi hyasintit ovat omaan silmääni tosi rumia. Mutta onneksi väreillä ja materiaaleilla saa tosi paljon aikaan, ja minusta näistä tuli tosi jouluisia! Mikäli saan nämä myytyä, niin voisin ajatella hieman erilaisiakin väriyhdistelmiä seuraavaan erään: ovathan vaikkapa sininen tai vaaleanpunainen yleisiä värejä joulukukissakin.

Materiaaleissa olen erittäin tyytyväinen etenkin tuohon glitteriseen joulutähteen, huurteisiin marjoihin ja havuihin. Havu on tosi oikean näköinen, eivätkö nuo "luonnottomalta" tarkoituksellakin näyttävät ole yhtään kitchia. Itsehän vannon vahvasti oikeiden kukkien nimeen, mutta tekokukille on monta järkevää syytä: esimerkiksi vanhukselle hoitokotiin, allergiseen perheeseen, kukkia syövien eläinten kotiin tai sellaiselle, joka ei vaan jaksa tai halua hoitaa kukkia. Miksei tekokukka olisi hyvä idea vaikkapa haudallekin, jossa se säilyy läpi talven väriläiskänä hangen keskellä. Onhan nämä kotioloissa tosi helppo pakata laatikkoon muiden joulukoristeiden ohella odottamaan seuraavaa joulua! Tekemäni kimput eivät myöskään välttämättä huuda jouluisuutta, vaan ne sopisivat mielestäni ihan vaan talviseen kotiin koristukseksi. 

Suosittelen kokeilemaan tekokukkakimppujen tekoa, jos vaan yhtään innostaa! Erilaisia materiaaleja on saatavilla huikea määrä, ja sidonta on oikeasti helpompaa kuin miltä se vaikuttaa. Tekokukilla voi aloittaa alusta vaikka kymmeniä kertoja, kunnes lopputulos miellyttää silmää. Halutessaan kukkiin on helppo yhdistää myös erilaisia luonnonmateriaaleja, kuten käpyjä tai oksia, ja saada näin luonnollisemman näköinen lopputulos. Itse aion jaella nämä kimput lahjoiksi sukulaisille, mikäli kauppa ei käykään halutulla tavalla. Ainakin kaikki minun ja mieheni elossa olevista isovanhemmista tykkäisivät varmasti aika raikkaan näköisestä kimpusta.

Joulukukat-inspiraatiota

En ole jotenkin vielä päässyt tänä vuonna joulukukkatunnelmiin, eikä se mitä haluan, ole hahmottunut päässä. Jonkinlaista metsäistä teemaa alkaa kuitenkin päähäni kehittyä. Siihen liittyen etsin Pinterestistä inspiroivia kukkakuvia. Tänä vuonna vihreä taitaa olla se pääväri, jonka ohella materiaalit saavat olla luonnollisia. Määrällisesti ja laadullisesti ehkä runsaita, mutta väritykseltään eivät. Luonnonmateriaalit, kuusi ja havu ovat ne avainsanat nyt. Huomaan vastaavanlaista trendiä tämän vuoden joulun osalta muissakin blogeissa, lehtiä en ole vielä päässyt lueskelemaan.

Miksi kuusta ei voi pukea joulukukaksi?

Tässä punainen on yhdistetty metsäisyyteen niin, että se ei näytä silmiini liian...noh, punaiselta. Kävyt, havu ja pistaasi tuovat luonnollista meininkiä, samoin hypericum-marjaoksa.

Hyasintit ovat minulle joulun pakolliset kukat. Pitää keksiä joku kiva astia. Sammal on tässä versiossa ihana pohja.

Miellän tulppaanit enemmän kevättalven kukiksi, mutta tässä ne näyttävät nätin metsäisiltä yhdessä anemonen kanssa.

Joulukukat

Päivän teemasta innostuneena kukat sopivat postaukseen kuin nyrkki silmään. Kohta kun pääsee vääntämään homohäihin kukkalaitteita, kun tasa-arvoinen avioliittolaki meni tänään viimeinkin läpi..!

Eli joulukukista. Olen näidenkin kohdalla melkein yhtä kaikkiruokainen kuin muidenkin kukkien suhteen. Olen raahannut menneinä jouluina kotiin suunnilleen kaikkea, mitä joulukukaksi voi nimittää. Yhden poikkeuksen muodostaa kuitenkin joulutähti, jota en vaan miellä millään tapaa muuksi kuin tylsäksi. Lisäksi se vaatii vettä eikä siedä kylmyyttä tai vetoa, ei minun kasvini. Ymmärrän jollain tapaa joulutähtien viehätyksen niiden kohdalla, jolle kasvi on muodostunut vuosia kestäneeksi jouluperinteeksi ja vaikkapa lapsuudesta asti sama kasvi on koristanut jouluista kotia. Meillä ei koskaan kotona ollut vastaavanlaisia perinteitä. Tässä kaupallemme tällä viikolla saapunutta joulutähtisekoitusta:

Kirvaja versio yrittää huijata olevansa mielenkiintoinen..:D

Hieman vaaleanpunaista valkoisen keskellä, jee...

Esittelen sitten hieman aikaisempien vuosien kukkasatoa. Yleensä tapanani on ollut tuoda kaupalta kotiin joulukuulla omat jouluruukkukukat ja ehkä tehdä sukulaisille lahjoiksi istutuksia. Nyt useana vuonna putkeen olen vienyt kotiini vanhempien luo leikkokimpun, sillä olen ollut leipääntynyt ruukkurehuihin jo suunnilleen joulukuun puolivälissä.

Toissavuonna olin tympääntynyt punaiseen, ja valkoinen ihastutti. Halusin kimppuun lumisuutta ja karkkitankoja. Tuo ihana valkoinen pörrö takana on värjättyä solidagoa, joka näyttää ihan lumihuurteiselta.

Viime vuonna menin tosi samoilla linjoilla tyylin suhteen, mutta väriteema muuttui perinteiseksi. Solidagosta tuli ilexia-oksa, jossa myös lunta mukana.

 Tykkään ihan älyttömästi tehdä kaikenlaisia istutusasetelmia. Olen töissä kaupassa, missä sellaisten menekki keskittyy hyvin pitkälti joulun alle, ja tänään tein vuoden ensimmäisen istutukseni hyasinteista.

Valkoista ja kimalletta, tyylikäs mutta hauska.

Simppeliä pientä. Valkkasin hauskat tonttutikut itse kiertävästä tarvikeautosta.

Perinteisen romanttinen.

Kotiin tuomani pääsi ainakin toistaiseksi pelkistettyyn korkeaan ruukkuun meriheinän kera, mutta tiedä mihin se vielä ehtii...

Tänä vuonna olen ollut joulukukkien suhteen melkoisen nirsolla tuulella, sillä olen joulun alla tosi vähän kotona ja en ole jaksanut tuoda hoidokkeja poikakaverin vaivoiksi. Yhden hyasintin sallin itselleni kuitenkin, sillä niitä jaksan katsella (ja haistella!) vuodesta toiseen. Mikä tulee värin suhteen, niin sininen on se lemppari.

Periaatteessa hankin ekan joulukukkani jo alkusyksystä, kun huonekuusta tuli taas saataville. Pitkään haaveilemani pikkupuu pääsi kotiin ja on viihtynyt hyvin. Sen neulasista lähtee vieno kuusen tuoksu ja se sopii muutenkin luonnolliseen kukkamakuuni.

Myös valkoinen orkideani suunnittelee kukintaa joulun tienoille! Uutta kukkavanaa tyrkkii tulemaan kahdesta eri kohdasta, joten valkokukkainen joulu taitaa olla tulossa.

Sitten niitä vanhempia istutuksiani ja muuta arkistoista kaivelemaani kukkakuvaa. Kaikenlaista on tullut testattua.

Tein itselleni pari vuotta sitten siniteemaisen istutuksen siniseen lasiruukkuun. Seuralaisiksi päätyi luminen sypressi, glitter-mehiruusuke ja sininen hyasintti. Noista tuo luminen pikkupuu on ehkä suurimpia rakkauksiani joulukukkaosastolla.

Tässä mummolleni samana vuonna "joutunut" kori, jossa myös meriruusuke ja vaaleanpunainen hyasintti. Punatulkku pitää seuraa kärpässienille.

Tämä tuli muistaakseni vanhempieni mökille.

Samaan astiaan tehty asetelma viime jouluna.

Pyhien jäljiltä kotiin tuotu jämäamaryllis, taas lasisessa ruukussa.

Joitain vuosia sitten joulun alla ostamani eksoottisempi timanttiananas. Näitä tulee joka vuosi joulumarkkinoille, siksi nostin sen nyt esille. Ei ehkä varsinainen joulumielentuoja omaan makuuni, mutta kiva piristys muuten pimeyteen :)

Äitille ja isälle mennyt, amaryllis oli muistaakseni punainen. Komeus Ikean punaisessa lasimaljakossa.

Joskus iskin luovuuspäissäni hyasintin myös Muumipalloon ikkunaan :)

Solidago ja gerbera pikkujoulukimppuna.

Kuvista puuttuu kokeilemistani kasveista ainakin jouluruusu, jonka otin viime vuonna vasta joulun jälkeen. Kaveri viihtyi hyvin ja pääsi nyt syksyllä maahan ensi kesää odottamaan. Kasvi on mielestäni tosi kaunis ja perinteisenä joulukukkana kiva. Viime vuonna kokeilin myös kielojen kukitusta kaivamalla juurakkoja, mutta aikaansain vain hentoista kasvua.

Tälle vuodelle kukkien suhteen elää suloinen suunnitelmattomuus. Ajattelin viedä kotiin jouluna kimpun, jonka luon sitten joulun alla fiiliksen mukaan siitä, mitä kaupalla nyt sattuukaan olemaan. Menen usein fiilispohjalla kotiin tuomieni kukkien suhteen, sillä etukäteen mietitty ei välttämättä herätä samanlaisia ihastuksen tunteita kuin joku toinen livenä. Onneksi kukissa ei ole sääntöjä, voi vaan mennä miten parhaalta tuntuu :)