Jos joskus niin jouluna saa vetää kaiken överiksi. Samaa periaatetta toteutin aattoillan lookissani, johon kuului uuden joulumekon lisäksi nutturaan kieputettu paristokäyttöinen valosarja. Kuvasta ei valitettavasti erotu poskipäihin töpötelty glitter. Valopää-läppää riitti koko illaksi.
Aattoaamu alkoi jo neljältä, kun tämä tonttu ei vaan saa unta. Nousin kuuden maissa, sytytin kynttilän ja söin ensimmäisen aamupalan Tonttu Toljanterin seurassa.
Kun kootaan juustopöytä, niin koiralle pitää olla oma lautasellinen tarjottavia. Seuraavaksi varmaan puen koirankin hassuihin jouluvaatteisiin.
Tämä vuosi oli tosiaan ensimmäinen, kun sain omaan tupaan kuusen. Hain sen itse (luvan kanssa) isäni metsästä tien varresta. Kuusi on hyvin kapea ja perinteisen suomalainen, ei niin älyttömän tuuhea. Koristelin sen melko niukasti, uusina koristeina siihen pääsivät killumaan tämän vuoden "erikoiskoristeeni" (eli vuosittain ostamani yksi spesiaalimpi koriste) jääkarhu, sekä Tigerista ostettu sarja palloja (väri jotain hopean ja kullan väliltä). Kuusi pääsi emaliseen vanhaan kattilaan, jossa on märkää hiekkaa. Pysyy hyvin pystyssä, eikä kuivu heti!
Lahjasaaliissani näkyvät kotimaiset tuotemerkit: Finlayson, Kalevalakoru, Vallila, Fazer. Sain uutta patalappua, verhot, pussilakanasetit, Muumimukin ja leffalipun, näin muutamia mainitakseni. Poikaystäväni jatkoi viimevuotista linjaansa, eli osti Nightwish-sarjan kaulakorun. Tämä on monella tavalla omalla kohdallani erittäin onnistunut lahja: pidän sekä tuotemerkistä, Nightwishista että luonnontieteistä. Hän oli pyytänyt verkkokauppaa paketoimaan korun mahdollisimman rumasti, mitä tästäkin pitäisi päätellä...
Joulunajan hyasinttini oli tänä vuonna erityisen räikeän pinkki, suorastaan trooppinen. Näitä iloisen värisiä hyasintteja jaksaisin katsella vielä pitkälle kevättalvelle.
Näin joulufanille aatto on aina se kohokohta, jonka odottaminen alkaa ainakin omalta osaltani viimeistään syyskuun alussa. Toisaalta on helpottavaa päästä viettämään näitä loppuja juhlapäiviä vailla odotuksia ja paineita, kun saa vain olla suorittamatta mitään. Silti vuosittainen pieni haikeus iskee monta kertaa aaton aikana: tässä tämä nyt on, mitä niin pitkään odotettiin. Omalta osaltani tiedän, että nopeasti uudenvuoden jälkeen alan odottaa malttamattomana kevättä, ja joulu jää mahdollisia alennusmyyntilöytöjä lukuunottamatta unholaan yli puoleksi vuodeksi. Nyt aion ottaa kaikki irti vielä jäljellä olevasta joulusta, jotta saan todellakin siitä tarpeekseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti