maanantai 2. tammikuuta 2017

Joulun kooste

Loppuvuosi kului sen verran vauhdikkaissa merkeissä, että blogi jäi tauolle. Lisäksi koneeni netti ei toiminut hetkeen, joten silloin kun olisin ehtinyt, en kyennyt päivittämään kuulumisiani. Tässä siis tulee.

Viimeisimmän päivityksen jälkeen on siis ehtinyt tapahtumaan henkkoht elämässäni paljon, lisänä toki joulu, joka vuosittain vie kyllä sanomattoman paljon keskittymiskykyäni. Joulukuun alussa sain tutkintoni viimein valmiksi, ja otin maisterin paperit ulos yliopistolta. Suoritus vaati tietysti myös valmistujaisjuhlat, joiden parissa värkkäsin kauan. Olin päättänyt ostaa valmistuttuani auton harjoittelupalkallani, ja nyt olen pakettiauton omistaja. Joulu tuli välissä, ja uutenavuotena heti vuoden vaihduttua polvistui poikaystäväni yllättäen eteeni kosimaan. Voitte siis uskoa, että blogi ei ole hetkeen käynyt mielessä!

Tässä kuitenkin nyt sitä joulua, kuvapainotteisesti. Vietin pyhiä Savossa vanhempieni, koirani, siskoni, siskon poikaystävän sekä vanhempieni naapurissa asuvien sukulaisten kanssa. Kaikki meni aivan perinteisesti, mikä oli ihanaa. Pukkia meillä ei tänä vuonna enää näkynyt, koska sukulaispojat ovat jo niin isoja. Eli kyseistä hahmoa meillä nähdään vasta kun minulla on lapsi. Paineita. Lahjoista vastasi 10-vuotias kummipoikani, joka jakoi kuusen alle asetetut paketit innoissaan.

Opettelin taittelemaan lahjakassin paperista. Kyllä helpotti esimerkiksi drinkkilasien paketointia.




Savossa oli jouluna paljon lunta, ja pyhinä satoi koko ajan lisää. Maisemat eivät olisi voineet olla jouluisempia. Oli kiva päästä juoksuttamaan koiraa irti ja silittämään lehmiä, eläimet kyllä kuuluvat jouluuni.





En muistanut lainkaan ottaa kuvaa jouluistutuksestani sen valmiissa muodossa, mutta kuasin sentään tekemäni tulppaanikimpun.

"Sanoiko joku että mennään ottamaan kinkku taas pöytään?!"
Myös eläimet tarvitsivat lahjoja.




Sain itse aivan hirveän pinon kaikenlaista lahjatarvetta. Ostin pakuni matkailukäyttöön, joten vanhempani olivat innostuneet teemasta hieman överisti ja hankkivat minulle kuksan, istuinalusia, reissukirveen, puukon...mitä nyt vain voi kuvitella metsässä kaipaavansa. En valita! Lisäksi sain tämänvuotisen Muumi-sesonkimukin sekä poikakaveriltani (eikun siis kihlatultani) Kalevalakorun Nightwish-malliston helan.


Tällä hetkellä tuntuu, että olen aika kyllästynyt jouluun. 2016 loppuvuosi oli minulle yhtä joulusesonkia, otin siitä kaiken irti vielä enemmä kuin aikaisempina vuosina. Nyt jaksan ehkä suunnilleen elokuulle asti miettimättä suuremmin koko juhlapyhää :) tosin hups, hankin alkaneista alemyynneistä jo vuoden 2017 joululle Muumi-joululakanat, kyllä passaa taas aloittaa uuden joulun odotus kun on jotain uutta jo ostettu siihenkin. Nyt elämääni alkaa vähitellen kuulua yhteenmuutto sulhoni luo sekä töiden etsiminen. Kiitos blogia seuranneille, palataan asiaan syksyllä!




sunnuntai 11. joulukuuta 2016

2. paketti Salaiselta jouluystävältä

Postauksen kirjoittaminen venähti nyt melkein viikon. Mutta itsenäisyyspäivää edeltävänä maanantaina kilahti puhelimeen ilmoitus peräti kahdesta paketista, joita lähdin noutamaan. Tiesin toisen olevan Salaiselta jouluystävältäni, joten olin toki innoissani.

Pakettiin oli jälleen paketoitu mahdottomasti kaikkea. Pahoittelen kuvanlaatua, puhelimen kamera ei tee kummoista jälkeä pimeässä huoneessa :)


Paketista löytyi pimeään vuodenaikaan sopivaa valaistustavaraa, oli ihan perinteisiä värikkäitä tuikkukynttilöitä, paristokäyttöinen iso kynttilä sekä patterikäyttöinen ohut valoketju. Se päätyikin jo joulukukka-asetelmaani, kuten kirjoitin aiemmassa postauksessa.


Kortissa oli lisäksi hieno (ja juuri minulle sopiva) pöllöaiheinen kortti. Siistein yksittäinen juttu oli kuitenkin ihana karkkikuusi! Se oli huomattavasti tuuheampi kuin itse tekemäni versio, ja sisälsi kivasti erilaisia karkkeja. Tämä päätynee uudenvuodenpippaloiden tarjoiluun, mikäli raaaskin siitä karkkeja muillekin syöttää :) Kuusi oli tosi huolella tehty ja kaunis. Jouluystäväkseni paljastui Joulun mieltä -blogin kirjoittaja, kiitos sinulle kivoista paketeista ja jännityksen tuomisesta joulunalusaikaani!


keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Joulukukkaistutus for dummies

Jatkan päivän joulukukkateemalla jo toisen postauksen verran, koska sain sittenkin päätettyä jo tänään mitä kukkaa teen omaan jouluasetelmaani :) Tämä tulee tosin muokkautumaan vielä lähempänä joulua ainakin kerran hyasintin kestävyyden takia, mutta about tältä sen lopputuloksen pitäisi sitten näyttää.

Ajattelin tehdä samalla pienen oppaan siitä, miten itse teen joulukukkaistutukset. Moni jouluihminen osaa varmasti näitä väsätä, mutta kukista tuntemattomalle apu voi varmaan olla paikallaan. On miljoona eri tapaa tehdä kukka-asetelma, ja jokainen lopputulos on aina yksilöllinen. Samoin tekoprosessi. Tässä on nyt yksi keino.

Aluksi kannattaa miettiä ihan puhtaasti sitä, millaisen istutuksen haluaa, mihin se tulee ja millainen on kodin tyyli. Minimalistiseen ja avaraan kotiin kukat saavat olla aivan erilaisia kuin vaikkapa pienessä vanhanaikaisessa mökkerössä. Toki kukilla voi aina leikitellä ja rikkoa tyylisääntöjä, sitähän varten ne ovat. Kannattaa miettiä, haluaako kukkien jopa erottuvan muusta kodista. Poikkeava tyyli voi tehdä asetelmasta jopa mielenkiintoisemman kuin täysin muuhun miljööseen sopiva.

Kun sijoituspaikka, asetelman toivottu koko ja tyyli ovat tiedossa, on aika valita kukat. Hyasintti tuoksuu, joulutähti on myrkyllinen, amaryllis korkea. Osa kaipaa sumuttelua ja osa nauttii viileästä, osa ei siedä vetoa. Istutukseen voi ottaa haluamansa määrän kasveja, mutta otan yleensä itse kolme - eri korkuisia ja eri tyylisiä, yleensä yksi on vihreä ns. täytekukka ja yksi korkea ja näyttävä. Kannattaa mennä ihan kukkia myyvään paikkaan ja kokeilla, mitkä sopivat yhteen. Monesti huomaan itse ajatelleeni päässäni, etteivät jotkut kukat sovi/sopivat tosi hyvin yhteen, ja totuus on päinvastainen kun kokeilee. Kun kukat on valittu, valitaan sopiva astia. Toki hienon astiankin pohjalta voi lähteä muovaamaan istutusta, kuten itse tein tänä vuonna. Sain pikkusiskon poikakaverilta peltirasiassa suklaata viime vuoden joululahjaksi, ja halusin tehdä siihen totuttua laajemman istutuksen tälle vuodelle. Kannattaa miettiä astian mittasuhteita ja sitä, millaiset kukat siihen olisivat parhaat. Luonnollisesti kovin pieneen ei kannata tunkea hirveän paljon, eikä isoa kannata jättää kovin tyhjäksi. Astiahan voi olla aivan mitä tahansa korista, ruukusta, mukista, teepannusta, kypärästä aina kenkään asti. Muovitus on paras ystävä.

Muovitettu peltirasia, johon aloin asettelemaan amaryllista. Juuria piti asetella leveälle ja multaa poistaa reippaalla kädellä.
Astiat ja kukat plakkarissa? Sitten istuttamaan. Mikäli astia ei ole muovitettu tai vettä läpäisemätön ruukku, on hyvä vetää pohjalle ja reunoille muovit. Vaikka muovipussi. Hienosäätäjät voivat tehdä purkkiinsa jonkinlaisen ruukkusorituksen, mikäli on vähän huolimaton kastelukannun käyttelijä. Itse en sitä tehnyt, koska en omista ruukkusoraa.

Sitten kannattaa sommitella kukkia ruukkuun niin, että löytyy haluttu järjestys. Pienemmät eteen ja isoimmat taakse toimii aina. Seuraavaksi eikun kukkaa pois purkista, tässä vaiheessa juuristosta irrotellaan ylimääräisiä multia mikäli ruukun koko ja muoto vaativat. Multia voi ottaa säästöön ja tupata lopuksi kukkien väleihin, jotta ne saa tiiviisti.

Amarylliksen asentamisen jälkeen säädin muiden kukkien, eli hyasintin ja lamosalalin, paikkojen kanssa.
Kun kukat on viimein aseteltu paikoilleen, voi olla aiheellista miettiä jonkinlaista pintamateriaalia mullan peitoksi. Ainakaan itse en halua mullan näkyvän. Sammal on askartelijan paras ystävä, mikäli metsään pääsee. Myös pumpuli keinolumena, meriheinä ja mikä tahansa höttyrä kelpaa. Miksei myös joulunauhat. Valitsin itse sammalta, jonka hain lapsuudenkotini metsästä. Halusin luonnollisen fiiliksen tähän istutukseen. Käytän toisinaan myös meriheinää, sekin on kivan luonnollista.

Kaikki kolot piiloon.
Vielä on loppusilauksen aika. Jäikö joulukoristelaatikkoon vielä jotain, minkä haluaa istutustusta koristamaan? Koristeilla voi piilotella aukkokohtia tai muuten täydentää istutusta. Jokin kiva hahmo tai koristetikku elävöittää kummasti. Niin kivoja kuin kynttilät ovatkin, niin kukat ja kynttilät eivät sovi yhteen - kukat lakastuvat nopeammin kynttilän läheisyydessä. Käytin itse Napapiiriltä Joulupukin pajakylästä ostamaani tonttutyttöä sekä Salaiselta jouluystävältä (tästä paketista lisää myöhemmin..) saamaani valoketjua.




Kun koristeet on aseteltu, tadaa, istutus on valmis!



Innostuin alunperin tuosta lamosalalista, jonka halusin ehdottomasti istutukseen. Myös hyasintin ottaminen oli itsestäänselvää. Amaryllis päätyi mustana hevosena mukaan, sillä se oli vaaleanpunainen. Tämä on pieni kompromissi sille, että isäni (jonka luo menen jouluna) tykkää eniten amarylliksista, kun taas itse halusin vaaleanpunaista. Luultavasti hyasinttikin vaihtuu jouluksi vaaleanpunaiseen, jopa kahteen. Istutuksessa on tarkoituksella tilaa, mikäli innostun siihen lisäämään vielä jotain. Toisaalta se toimii ihan näinkin. Valoketju oli yllättävän hyvä lisä, se tuo kivasti tunnelmaa istutukseen. Piilotin sen patteriosion istutuksen taakse toiselle puolelle muovitusta, se ei näy sieltä ja on turvassa. Tästä alkaakin se parin viikon kestävä säätö, että saan amarylliksen kukalle juuri sopivasti jouluksi..! On muuten oma hommansa :)

Joulu kukkakaupalla

Palasin 3kk harjoitteluni jälkeen takaisin normaaliin osa-aikatyöhöni eli pieneen kukkakauppaan. Opinnot on nyt suoritettu, gradu on tällä hetkellä painossa ja viimeisiä opintosuorituksia odotan vielä tälle viikolle saadakseni tutkintotodistusanomuksen pian liikkeelle. Eli ohi on!

Jännitin hieman, että miten sidonta sun muut ottavat tauon jälkeen sujuakseen, mutta näemmä vuosien kokemus istuu aika syvässä :) Joulukukat ovat tietysti vallanneet lähes koko liikkeen ja tonttuja kurkkii joka hyllyn välistä. Työpaikallani luotetaan melko perinteisiin kasveihin, sillä asiakaskunta ostaa juuri niitä. Usein olemme ottaneet myyntiin jotain mielestämme aivan ihanan erikoista, joka jää sitten käsiin. Siispä joulun tarjonta tähän mennessä on ollut samaa kaavaa noudattavaa. Jaan tässä kuvilla hieman tämänhetkistä tarjontaa, jossa ei toki ole vielä kaikki jouluksi tuleva ruukkukukka.


Glitter-tulilatva on perinteinen, mutta ei kuitenkaan. Itse en veisi tulilatva ikimaailmassa kotiin, mutta glitterisen version voisin jopa huolia. Valkea ja kimalle tuovat myös mieleen uudenvuoden, ja toisaalta sopivat myös hyvin pikkujoulukaudelle viemisiksi. Kaikkihan eivät voi sietää kasveissa mitään "luonnotonta" käsittelyä, meikälle glitter ja lumihuntu ovat ne mistä jopa tykkään :)


Lamosalali on kuin sisälle tuotava ruukkupuolukka. Metsäisen ja luonnollisen ystävien valinta, joka miellyttää tänä vuonna silmääni poikkeuksellisen paljon. Tuntuu, että metsäteema on melko pinnalla tänä vuonna, ja etenkin kaikenlaiset havupuut tuntuvat olevan suosiossa.  Lamosalali on kiva jonkun korkeamman kukkivan kanssa, tai miksei ihan vaikka pienen havupuun kaverina metsämaisemassa.


Glittermehitähdet jakavat nekin mielipiteitä. Kaupallamme niitä menee vuosittain, ja nämä ovat meille eri muodoissan jokavuotinen myyntiartikkeli. Vein tämmöisen muutamia vuosia sitten jopa omalle mummolleni, mutta ihan perinteisimmät ihmiset eivät näistä välttämättä innostu. Toisaalta monelle ei-joulukukkaihmiselle glittermehiruusuke voisi olla hyvä valinta, sillä se on kuitenkin melko moderniin jouluun sopiva. Eikä välttämättä edes överijouluinen.


Tietysti kukkakaupat ovat tähän aikaan vuodesta jo valmistautuneet erilaisin istutuksin ja asetelmin. Yleinen asetelmakukka on hyasintti, johon huomaan kiintyneeni vuosi vuoden jälkeen ihan yhtä vahvasti. Lempiväriäni en edelleenkään osaa päättää. Siinä missä kukkakimput ovat yleensä hallittuja ja harkitun oloisia, voivat istutukset olla luonteeltaan huolettomampia: pari kukkaa purkkiin, hieman sammalta ja joku kiva tikku koristeeksi ja siinä se on. Överihelppoa ja miljoonia mahdollisia variaatioita. Vuosittainen pulma onkin se, että mielikuvitus laukkaisi vielä kukkienkin loputtua...


Amaryllis on aina yhtä suosittu. Perinteisen punaisen lisäksi minun työpaikkani valikoimissa on vaaleanpunaista sekä kerrottua valkoista versiota. Huiskulan amaryllikset ovat kolmivanaisia, joten amaryllis on tosi kestävä kukka, mikäli jokainen kukkavana vieläpä kukkii eri aikoina. Nämä ovat varmasti niitä näyttävimpiä joulukukkia.

Jokaiseen amaryllikseen on vedetty värillinen paketointinaru varteen, jotta asiakas näkee tulevien kukkien värin.



Jouluruusu tuntuu nousseen suosioon, eikä sen voittokululle näy loppua. Sekä lehdettömiä että lehdellisiä versioita näkyy saapuneen kaupalle, mutta olen itse ehdottomasti vehreän lehdellisen kannalla. Tummanvihreä lehti nostaa kukat jotenkin ihan eri tavalla esille.

Harmikseni moni tukun kasveista on sellaisia, että niitä saa vain isoina levyinä. Siksi kukkalaatuja on pienissä kaupoissa usein vähemmän, vaikka kauppa ottaisi mielellään muutaman kaikkea. Menen itsekin valkkaamaan osan omista joulukukistani puutarhamyymälään, jotta saan juuri haluamani kasvit. Meidän kaupan joulutilaukset kun on hoidettu jo aikapäivää sitten, niin en päässyt käyttämään sananvaltaani tänä vuonna :) Päässäni on vasta suuntaviivat siitä mitä haluan, mutta luultavasti tiedän haluamani heti kun se osuu silmiin.

torstai 1. joulukuuta 2016

Joulukuun ensimmäinen




Vihdoin joulukuu koitti! Jouluihminen voi nyt päästää sisäisen hulluutensa valloilleen ihan luvan kanssa. Vietin vapaapäivää ja nousin silti sängystä suhteellisen aikaisin, koska neljä kalenterinluukkua odottivat avaamistaan. Suklaakalenterin suklaa maistuu tänäkin vuonna juuri sille miltä sen pitääkin. Minulle se on todella vahva makumuisto, ja erottaisin sen vaikka keskellä kesää kahdenkymmenen muun suklaan joukosta.

Oli hyvä idea ostaa Essencen meikkikalenteri. Olen laiska ostamaan meikkejä, mutta hyvä ostamaan joulukalentereita. Tänään sain nestemäisen rajauskynän.

Aamupalaksi söin marjaisaa tuorepuuroa.



Ensimmäisen päivän kunniaksi joulukoristeet pääsivät paikoilleen. Myös kalenterikynttilä odottaa iltaa, kun rötkähdän sohvalle lukemaan kirjaa. Samalla enkelikello pääsee pyörimään ensimmäistä kertaa tälle vuodelle.



Hain kirjastosta yhden jouluun sopivan kirjan, jossa on kerrottu joulunviettotavoista eri puolilla maata. Lisäksi siinä on ruokaohjeita sekä yleistä tietoa joulun perinteistä. Omistan yhden vastaavan, mutta hieman suppeamman kirjan jo, mutta kirjasto oli laittanut jouluisia kirjoja oikein erikseen esille. Haen sieltä varmasti vielä useamman selailuun ennen pyhiä.



Hahmokavalkadini pääsi tänä vuonna keittiön työtasolle. Vaikka muutin isompaan kämppään, niin ikkunalautojen puute tekee koristeiden sijoittamisesta edelleen yhtä hankalaa kuin edellisessä miniyksiössäni. Toivon kovasti, että ensi jouluna asun jo isommassa asunnossa, sillä tämä on tarkoitettu väliaikaiseksi.


Sopivien tv:n joulukalentereiden puute harmittaa. Aion kuitenkin toljottaa Ylen Areenan Elävän Arkiston kuiluista jonkin Tonttu Toljanterin läpi kuun mittaan. En tunnusta muita joulukalenteriyritelmiä laisinkaan.

Turun nuoren teatterin Joulupukki ja noitarumpu sekä joulumarkkinatunnelmaa

Viikonloppu oli Turussa virallinen joulukauden aloitus, sillä eri puolilla kaupunkia alkoivat jouluiset markkinat, torit ja myyjäiset. Kaksi kävelysiltaa saivat jouluisen ilmeen joulukuusin ja valoin. Lisäksi olin varannut jo elokuussa teatteriliput siskon ja tämän poikaystävän kanssa Turun nuoren teatterin versioon Joulupukista ja noitarummusta. Mistä aloittaisin..:)

Eli teimme joulukierroksen kaupungilla ihastellen samalla monia eri kohteita. Kävin näyttämässä kahvila Qwenselin sisäpihan vierailijoille, ja päädyimme ottamaan asukuvia siskoni blogiin. Pihapiiri itsessään on aivan ihanan mennyttä aikaa henkivä, ja minulle menneen maailman jouluisuus on sitä parasta jouluisuutta. Hieman kynttilälyhtyä ja havua niin that's it.




Kuljimme yli kävelysillan, joka oli tosiaan kuorrutettu kuusin. Ihana tuoksu! Pimeässä sillan valaistus erottui paremmin edukseen ja varmasti kokonaisuus oli silloin hienompi, nyt idea oli hyvä mutta toteutus tuntui vähän vaisulta. Ehkä se olisi kaivannut lisää jotain.




Kävimme ihastelemassa myös perinteistä Vanhan suurtorin joulumarkkinatapahtumaa ehkä Suomen näkyvimmin jouluisella sijainnilla: Brinkkalasta kuitenkin julistetaan joulurauha, joten siellä ajatukset kääntyvät väkisin jouluun. Tunnelma oli mukava ja myytävät tuotteet perinteisiä käsityötuotteita. On hyvä, että näitä markkinoita ei ole vielä pilattu metrilakun kaupustelulla sun muulla turhalla, asiaankuulumattomalla krääsällä.

Maalaistytön mieltä lämmitti torille tuodut lampaat, joita pääsi rapsuttamaan. Ihania! Eläimet kuuluvat kyllä ehdottomasti jouluun.







Sitten se näytelmä. Teatterissa ei tietenkään saa kuvata, mutta yritän sen sijaan kertoa. Nuoren teatterin näyttelijät ovat sananmukaisesti nuoria ja lapsia, mikä huoletti itseäni - mitä jos mennään koulujen joulunäytelmätasolla? Huoli oli aiheeton, sillä näyttelijät olivat nuoresta iästään huolimatta tosi hyviä! Naureskelin useampaankin otteeseen ja jopa yleisön lukuisat lapset jaksoivat katsoa näytelmää tosi hyvin. Myös pienen tilan lavastus oli toteutettu luovasti, mutta erityiskiitosta annan onnistuneesta puvustuksesta. Tontut eivät olleen kliseisen amerikkalaisia punanuttuja, vaan enemmän lappilaisia. Aivan kuten samaa nimeä kantavassa animaatiossa. Joulutunnelma välittyi varmasti vähemmänkin joulusta intoileviin yleisön jäseniin. Kokonaisuutena onnistunut esitys!


Tein viime viikolla pitkästä aikaa reissun kirpparille, ja löysin muutamia kivoja jouluisia asioita. Kiva, että myyjät ovat tarttuneet joulusesongin mahdollisuuksiin, joulutavara menee varmasti nyt paljon paremmin kuin kesällä.

Keräilen Aku Ankan jouluteemaisia kirjoja, niissä on niin kiva joulun henki.

Puinen kynttelikkö jonka pohjassa luki made in Finland. 1,5e.
Joulukukkasaralla olen kunnostautunut vasta hankkimalla siskolleni joulukukan, kuten tein myös viime vuonna. Tänä vuonna hän halusi joulutähden valkoisena, siihen sopi nätisti minulla kauan käyttämättömänä lojunut peltinen ruukku. Toimiva kokonaisuus mielestäni. Ensi viikolla palaan kukkakauppahommiin, jolloin alan varmasti inspiroitua myös omista kukistani.