Suhteeni jouluruokaan - paljon kaikkea, kyllä kiitos!

Olen tämän joulun tienoilla pohtinut jouluruokaan liittyviä asioita normaalia enemmän. Tämä oli nimittäin ensimmäinen joulu, kun hankin omia jouluruokia. Olen aina aiemmin joko asunut kotona tai kulkenut jouluksi 600km kotiin. Nyt kun olen viettänyt joulua sekä omassa kodissani, vanhempieni että sukulaisten luona, koin vihdoin järkeväksi hankkia omiakin ruokia. Mitä sitten hankin?

Tämä oli myös ensimmäinen joulu, jonka vietin yhdessä tulevan aviomieheni kanssa. Kaksien erilaisten joulunviettotapojen yhdistäminen tarkoittaa väistämättä kahden erilaisen ruokakulttuurin kohtaamista. Ihmisille, joille ruoka on yksi tärkeimmistä asioista elämässä, tämä voi tarkoittaa ongelmia. Me teimme ihan konkreettisen listan niistä jouluruuista, joita kumpikin halusimme syödä. Luonnollisesti aika harvat ruuat olivat niitä, mitä myös se toinen halusi syödä. Lopulta päädyimme kinkkuun, joihinkin laatikoihin, yhteen kalaan ja muutamiin salaattilisukkeisiin. Päätökset syntyivät suhteellisen kivuttomasti. Olisin supistanut listaa rankalla kädellä, mikäli olisin tehnyt ruokia itse. Mielestäni valmislaatikot ja -salaatit ovat kuitenkin niin hyviä, että ostimme lähes kaiken valmiina, ja tuunasin sitten ruokia kermalla, voilla ja mausteilla. Erittäin hyvä päätös! Ruuat olivat todella hyviä, ja hieman erilaisia kuin aaton kyläpaikassa sukulaisten luona.

Olen pitänyt itseäni erittäin perinteisenä jouluruokien suhteen. Olen kuitenkin tänä vuonna tullut siihen tulokseen, että kinkun lisäksi jouluruuassa minulle tärkeää on lähinnä sen monipuolisuus - haluan paljon ja kaikkea. Periaatteessa voisin viettää joulua ihan ilman perinteisiä ruokia, mutta tarjolla olevan ruuan tulisi sisältää paljon erilaisia ruokalajeja. Toisaalta en välttämättä innostuisi syömään jouluna esimerkiksi kovin mausteisia itämaisia ruokia, mutta vaikkapa poropaisti, uunijuurekset ja savusiika toimisivat ruokina ihan siinä missä kinkku, porkkanalaatikko ja sienisalaatti. Toisaalta haluan ehdottomasti herkutella suklaalla ja juustoilla joulun pyhinä. Meillä on ollut tapana järjestää jonkunsorttinen juustopöytä joka vuosi, ja tänä vuonna niitä oli parikin. Pidimme ensimmäisen meillä aatonaattona kera Raskasta joulua -katsomon. Sekin oli hyvä päätös, koska saimme näin aloittaa joulumässytykset aikaisempaa aiemmin.

Luonnollisesti mietin jo ensi vuotta jouluruokien suhteen. Luultavasti panostamme ensistä enemmän laatuun, eikä määrään. Pääasia on kuitenkin, että jouluruokia ei tarvitse syödä ihan uudellevuodelle asti, ehdin kyllästyä hyviinkin ruokiin muutamassa päivässä..:)