JP Leppäluodon Joulunrauhaa -konsertti

Kävin perjantaina äitini kanssa Iisalmessa JP Leppäluodon joulukonsertissa ensimmäistä kertaa. Elimme jännittäviä hetkiä, kun keikkapaikkana toimiva Graceville menikin konkurssiin noin viikkoa ennen keikkaa, ja korvaavaa paikkaa etsittiin. Onneksi paikka kuitenkin järjestyi, ja keikka samaten. Ongelmana meinasi olla myös laulajan influessa, joka tosin ilmeni keikalla vain parin biisin aikana lopussa, kun ääni meinasi hetkellisesti sortua. JP selviytyi keikasta kuitenkin kunnialla loppuun, ja onhan hänellä kyllä livenä uskomattoman komea ääni. Myös kokoonpano sellistin ja kitaristin kera toimi mahtavasti yhteen, on aina upeaa kuulla keikalla selloa. Kappalevalikoima oli erittäin mielenkiintoinen, sillä porukka veti useita vähemmän tunnettuja (ja jopa minulle täysin tuntemattomia) kappaleita. Jossain vaiheessa itseäni alkoi silti suorastaan ärsyttää, kun biisivalikoima alkoi omaan korvaani kuulostaa liian hengelliseltä - yhdellä biisillä ei tainnut enää edes olla mitään tekemistä joulun kanssa, kunhan oli uskonnollishenkinen. Toki joulu on monelle uskonnollinen juhla ja tätä myöten iso osa joululauluista on tätä teemaa tunnustavia, mutta tässä mentiin siis ihan siellä hengellisyyden ääripäässä. Omien laskelmieni mukaan ei-kristillisiä kappaleita oli setissä kaksi, joista toinen oli suosikkini Tonttu - sekin tosin hilpeän iloisena versiona, kun itse tykkään vähän synkemmistä. Muuten duurivoittoisuudesta ei voinut valittaa, kovin mollissa mentiin. Mikäs sen parempaa. Kokonaisuudessaan keikka oli erittäin hyvä, vain Marian, seimen ja paimenten liiallinen läsnäolo haittasi.

Vihdoin siirryttiin joulukuun puolelle, ja ensimmäinen adventtikin on vietetty. Itse leivoin eilen piparkakkutalon, tai pikemminkin lampaidemme liiterin asukkeineen. Tein taloon myös lampaita pelkäävän koiramme, mutta toki liiterin taakse lampaita piiloon. Onnistuin mielestäni yllättävän hyvin, sillä en ole mikään mestari piparkakkutalojen suhteen. Yleensä en edes ole mikään pipareiden suurin ystävä, mutta jostain syystä tämä tekisi mieli syödä jo nyt...

Pipareista puheenollen, tämänvuotisista uutuuksista Kantolan piparipallot ovat aivan älyttömän hyviä! Suklaa ja pipari sopivat yhteen järjettömän hyvin, herääkin vain kysymys, että miksei tätä ole tehty ennen. Ja miksei näitä myydä isommissa pusseissa, nyt itsehillinnän tarve on aivan liian suuri.

Laittelin eilen myös joulukoristeita pitkin tupaa, tekstiilejä mietin myöhemmin. Somessa ja muualla netissä on näkynyt ihania minijoulumaailmoita, jollaisen toteutin itsekin extemporena sopivan purkin sattuessa silmiin. Varpunen jouluaamuna tai mikä lie, mielestäni simppelin herttainen. Molemmat koristeet ovat viime joulun alla hankittuja, ja lumena toimii sokeri. Tuonne sopisi joku tosi kevyt valoketjukin, mutta jätin sen kuitenkin ilman.

Lähiaikoina on ollut kauniita aurinkoisia päiviä ja vaaleanpunaisia, hämäriä aamuja. Lähdin viime viikolla jututtamaan vanhempieni ylämaannautoja heti aamusta. Etenkin viimekesäiset vasikat ovat nyt talvikarvassaan uskomattoman söpöjä kaikessa pörröisyydessään.

Keskisen joulua

Käyn Keskisellä vähintään kerran vuodessa, koska se sijaitsee lyhyen matkan päässä mummolastani. Viimeisin vierailu ajoittui eiliselle, ja omalla ostoslistallani oli lähinnä joululahjakamaa ja karkkia. Lapsuudestani Keskinen on muuttunut siinä, että nykyisin siellä ei oikein enää jaksa kierrellä: liian suuret etäisyydet, liian sekava pohja ja liikaa kaikkea. Enää en edes yritä katsella vaatteita sieltä niinkuin tein aina ennen, vaan kuljen lähinnä muutaman täsmäostotuotteen perässä.

Keskisen joulumaailmaa mainostetaan noilla seuduilla paljon, ja itse olin ainakin tämänvuotiseen melko pettynyt. Toki keskellä myymälää sijaitseva jäämaailma on ihan komea, mutta näin keskellä viikkoa se tuntuu vain puitteilta, jossa joskus ehkä tapahtuu jotain jännää.

Itse jouluinen ostospuoli oli laajuudessaan (tai sen puutteessa) minulle pettymys. Ensinnäkin sen sijaintia sai todellakin etsiä, sillä se tuntui olevan vähän kuin piilotettuna. Eikö sesonkituotteiden kuuluisi olla keskellä myymälää näyttävästi, jotta heräteostoja tulisi tehtyä mahdollisimman paljon? Sinänsä tavaraa oli kyllä paljon, mutta Keskisen ja mainostamisen laajuuden mittapuussa ei päästy ihan toivottuihin sfääreihin. Kiertelin osastoa kauan, ja löysin muutamia omaa silmää miellyttäviä juttuja.

Tavaran värit olivat kivan monipuolisia, ja tuotteita oli muutenkin todella laidasta laitaan. En kuitenkaan suosittelisi lähtemään tuonne asioikseen, sillä tarjonta ei nyt ihan mahdottoman loistokas ollut. Omaan ostoskoriini lähti lumisadepallo, jollaista olen omaa silmääni sopivana ja budjettiini sopivana versiona etsinyt valehtelematta vuosikaudet.

Kaunis pöllö, luonnollisella tavalla koristeellinen alaosa, kevyesti leijaileva lumi ja säilykepurkin muoto, voiko enempää pyytää. Hintaa oli alle seitsemän euroa.

Ostin Keskiseltä myös läjän joulukarkkia kotiin, sekä karkkituotteita pukinkonttiin. Tein muutamaan pakettiin karkkirekiä, jotka ovat olleet tekolistalla jo kauan. Teippasin polkakepit kiinni alimpaan pastillirasiaan, ja muut ovat vain pellavanarun varassa. Olisin valinnut näihin jotain erityisempiä karkkeja, mutta tiedän saajien olevan enemmän peruskarkkien ystäviä.

Ostin samalla reissulla myös ensimmäisen joulukukkani, kun näin Lidlissä hyasintteja lasimaljakoissa euron hintaan. Tässä pilkottaa vain ihan aavistus vihreää, joten saa nähdä, koska tämä kukkii...Valitsin väriksi tällä kertaa vaaleanpunaisen, mutta luulen ostavani myös valkoisia tänä vuonna.

Sää on vihdoin ottanut suunnan kohti talvea. Minulle auringonpaiste tuntuu tekevän erityisen hyvää, sillä kauan jatkunut harmaa pimeä on väsyttänyt aivan mielettömästi. Oli ihanaa ajaa tänään huuruisten maisemien läpi halki maan. Tässä aamuinen näkymä mummolamme ikkunasta:

Uusia tuulia joulusisustukseen

Olen aiemmin kirjoitellut siitä, miten ostan vuosittain yhden spesiaalin kuusenkoristeen, joka voi olla vähän kalliimpikin. Vain yhden. Näin saan erityisen kivoja koristeita, vaikka en laitakaan niihin kerralla hurjia summia. Harmikseni aikeeni ostaa tämänvuotinen koriste häämatkalta Kreikasta jäi aikomukseksi, sillä en vain löytänyt joulukoristeita kohteestamme. Spesiaaleista koristeista erityisen spesiaaleja tekevät tietysti ostopaikat ja hetket, ja kuusessamme näkyykin elämäni kulku: yksi koriste on ostettu vaihtoaikanani Irlannista, toinen valmistujaislahjaksi saadulla lahjakortilla Stockalta ja kolmas Tiimarin loppuunmyynneistä. Kuusta koristellessa ja katsellessa on kiva muistella menneitä vuosia ja yleensä ajan kulkua. Pitäisi saada aikaiseksi kirjoittaa jokaisen koristeen taustatarinat nyt kun ne vielä muistan, ettei koristeiden karttuessa muisti alkaisi heiketä yksittäisten killuttimien kohdalla.

Työpaikalleni on tosiaan tullut koristeita jatkuvalla syötöllä, ja erään koristeen nähdessäni tiesin heti, että tämä on saatava.

Lasinen käpy on melko isokokoinen, ja siinä on hopeista glitteriä. Väri on juuri sopivan neutraali vuosikoristeideni sarjaan, sillä haluan tuoda kuuseen värit niillä ns. bulkkikoristeilla, joita hankin isommissa sarjoissa halvalla. Sain kävystä myös henkilökunta-alennusta, joten tämä ei verottanut kukkaroani kovin monen euron edestä. Raahasin juuri häämatkalta isoja männynkäpyjä kotiin, ja kertoessani miehelleni ostaneeni taas yhden kävyn hän oli että niinpä tietysti :) Vitsailemme sillä, että minä hilaan joka paikasta lähinnä luonnosta löydettyjä asioita. Kotiamme koristaakin mm. kaksi ulkomailta löytynyttä eläimen pääkalloa...

Toinen viimeaikojen hankinta on uusi matto, johon ihastuin ollessani äitin seurana mattoja etsimässä. Harvemmin ihastukseni löytyvät alelaarista poistohintaan ja vieläpä ihan vahingossa, joten tällä kertaa kävi lykky! Iso matto päätyi olkkariin, ja onhan se nyt superjouluinen ihanalla, vanhanaikaisella tavalla. Olinkin etsiskellyt jo jonkun aikaa korviketta työhuoneemme rumalle matolle, joten olohuoneesta uutuuden tieltä siirtynyt matto pääsi sinne. Olohuone alkaa näköjään muuttua vähitellen punertavaksi, mutta se ei näin marraskuun puolivälissä haitanne. Saa nähdä, koska alan vaihtelemaan vielä jouluverhoja.

Sen verran olen laitellut joulua sisälle, että ripustin valotähden ikkunaan. Marraskuu on taas tuntunut erityisen synkältä ja pimeältä, ja valojen lisääminen tuntuu suunnilleen elintärkeältä. Pitääkin vielä viritellä valoja ajastimilla muuallekin, kun ei tuo päivä tunnu tänäänkään valkenevan missään vaiheessa.

Nyt kun kuusenkoriste on ostettu, niin tuskin ostan tälle vuodelle enää uusia joulukoristeita. Toivottavasti vihdoin ensi jouluun mennessä pääsemme muuttamaan vakituiseen taloomme, johon alan sitten hankkia niitä niinikään vakituisia jouluverhoja, kuusenalusmattoja sun muita. Tosin olen menossa ensi viikolla käymään Keskisellä, jossa tunnetusti on joulukamaa aivan helkkaristi. Tiedä vaikka sortuisin siellä johonkin, tai sitten joulun jälkeisissä aleissa...

Syksystä halloweeniin ja siitä jouluun

Tämän vuoden loppu tuntuu jotenkin tosi jäsennellyltä eri tapahtumien ansiosta. Tasan kuukausi sitten menin naimisiin, mikä oli tietysti vuoden odotetuin hetki. Tällä hetkellä elellään halloweenkautta, jonka jälkeen onkin jo aika siirtyä kohti joulunaikaa. Koen entistä enemmän, että omalta osaltani halloween, kekri tai miksi sitä haluaakaan kutsua, on tietynlainen siirtymäjuhla syksystä talveen. Kaikkien lehtien viimein pudottua puista ja sadon ollessa viimeisiltäkin osin korjattu voidaan alkaa vähitellen odotella pysyviä lumia, ja viettää pimeitä iltoja kynttilöiden loisteessa sohvannurkassa. Onneksi tämä syksy oli ruskan osalta erityisen hieno, joten siirtymä talveen ei ole ihan niin katkera kuin esimerkiksi viime vuonna (kun syksy jäi käytännössä puuttumaan kokonaan).

Ilmassa on voinut huomata jo jonkin aikaa selkeän käännöksen syksyisestä talviseen. Pitkä ja lämmin syksy väistyi, ja tännekin sateli ensilumi jo pari viikkoa sitten. Viime viikon lumia täällä ei nähty kuin muutamina hassuina hiutaleenrippeinä. Vietin tänään pihalla aikaa koiran kanssa etsien talvisiin ulkoistutuksiin sopivia kuusen-ja katajanoksia, sillä talvikukkani ovat vielä ihan vaiheessa. Itseasiassa terassilla on vieläkin yksi miljoonakello, joka alkaa vasta nyt olla poisheittämiskunnossa. Etsinnässä on kolmiväriset callunat, olisi vain pitänyt ostaa heti ensimmäiset silloin kun niitä vielä näki kaupoissa. Sitten kun jotain etsii, niin varmasti ei löydä: kävin meinaan viime viikolla aika monta kauppaa läpi niiden toivossa, hyllyjen notkuessa pelkkää perinteistä yksiväristä callunaa.

Meillä halloween kuluu tänä vuonna omissa kotibileissä, jotka pistin alulle itseasiassa jo häissäni kysellessäni muutamilta kavereilta, kiinnostaisiko heitä tulla. Viime vuonna siskoni piti bileet ja edellisvuonna taisimme olla poikaystävän kanssa baarissa halloweenkemuissa. En ole kuitenkaan vuosiin järjestänyt itse halloweenia, joten korkea aika ottaa perinne takaisin ohjelmistoon. Lapsena halloweenin juhliminen kuului useampaan otteeseen loppuvuoden karkeloihin. Raportoin juhlista myöhemmin, kunhan olen saanut puettua kodin karmivaksi.

Tänä vuonna joulusesonki kuluu osaltani kahdessa eri työssä: olen keikkalaisena kukkakaupassa, jonka lisäksi myyn joulukortteja pop up-pisteellä ostoskeskuksessa. Saanen siis ihan tarpeeksi jouluisuutta jo töiden puolesta. Kukkakaupalle onkin ilmestynyt vähitellen kaikkea kivaa jouluista, jota meneekin jo kaupan. Odotan innoissani sitä, kun pääsen värkkäämään jouluistutuksia, se on meinaan yksi lempparihommistani kukkien parissa, ellei jopa lempparein!

Kynttilälumi! Hiekan muodossa myytävää kynttiläainesta, jota voi pistää sydänlankojen kanssa haluamaansa astiaan kynttiläksi.

Mieleni teki tänään aloittaa jo joulumusiikin kuuntelu, mutta jätän sen sittenkin vasta halloweenin jälkeiselle ajalle. Ruokien osalta glögit, tee, konvehdit, tortut ja luumurahka ovat jo löytäneet tiensä suuhuni, jotta ehdin maistella riittävästi kaikkea hyvää tällekin joululle. Olen myös kaihoisana katsellut olisiko missään saatavilla vielä vaikkapa hyasintteja aloittamaan joulukukkakauteni, mutta luullakseni niidenkin aika alkaa vasta pyhäinpäivän jälkeen. Työmaallekaan ei ole vielä tilattu yhden yhtä jouluista kukkaa. Toisaalta olohuoneemme pöydällä on vielä hyvin kukkiva tummanvioletti orkidea, jota ei tarvitse hetkeen korvata uudella kukkivalla.

Lähipäivien puuhaani on terassin laittaminen talvikuosiin: aion tehdä havukranssin, muutamia istutuksia amppeleihin ja ruukkuun sekä ehkä keksiä jotain muutakin, millä pihalle saisi talvista fiilistä. Tekisi ehkä mieli tehdä jonkinlainen havuköynnös, mutta en tiedä, kestävätkö hermoni niin suuren oksamäärän työstämistä. Myös yläkuvan kurpitsa kaipaa kaiverrusta, elämäni ensimmäinen kokeilu sille!

Itsenäisyyspäivän brunssitunnelmia

Juhlimme tänään samalla sekä itsenäisyyspäivää, tupareita että poikaystäväni nimipäivää. Itsenäisyyspäivää emme tosin koskaan oikeastaan juhli sen erityisemmin, ja tällä päivämäärällä olenkin vuosien mittaan mm. käynyt ostamassa auton, ollut Tallinnassa sekä hankkinut tatuoinnin.

Kutsuimme muutamia sukulaisia brunssille, jota varten väänsin tuntitolkulla erilaista syötävää. Ideoin ruuat tosi nopeasti lähinnä omien hyvien kokemusten mukaan sekä sillä ajatuksella, että kokeilisin nyt jemmassa olleita ohjeita. Pitopöytään pääsi salsalihapullia, amerikkalaista banaanileipää kera viikunahillon, Nutellan ja sinihomejuuston, Vihreä kuula -joulutorttuja vaniljakreemitäytteellä, perunasalaattia sekä ihan pakasteesta tulevia cockail-piirakoita munavoilla. Lisäksi äitini teki tonnikalapasteijoita. Kyytipojaksi oli sekä perinteistä että terästettyä glögiä. Tarjoilut eivät siis todellakaan olleet mitään kevyitä, vaan ihan tujua lohturuokaa. Banaanileivästä tuli kehuja, ja se olikin todella hyvää (mutta makeaa) etenkin viikunahillon kanssa.

Olin ihan positiivisen yllättynyt noista uudenlaisista joulutortuista. Vaniljakreemi taittoi hyvin Vihreän kuulan makeutta, ja täytteet pysyivät monista eri blogeissa näkemistäni kauhukuvista huolimatta hyvin kasassa. Vähän oudoiltahan nämä näyttävät, mutta mitä sitten.

Olen jo ehtinyt laittaa joulua uuteenkin kotiin. Vielä monenlaista havuväkerrystä olisi mielessä, ehkä aloitan huomenna vapaapäivän kunniaksi ne puuhat.

Joulukukkia meille hiipii kuin varkain. Ensimmäisenä tulivat kaksi hyasinttia, joille löytyi Ikeasta kiva tarjousruukku eurolla. Se sopii myös älyttömän hyvin yhteen jouluverhojeni kanssa. Hyasintteja on pakko saada joka joulu, eivätkä nämä jää viimeisiksi tältä joululta. Seuraavaksi kaupan hyllyltä huuteli jouluruusu, jollaisen ajattelinkin hankkia täksi jouluksi. Eli ihan suunnitelmissa pysyttiin :) Omassa yksilössäni on tällä hetkellä vain yksi kukka korkealla lehtien yläpuolella, valitsin sen ihan persoonallisuutensa perusteella.

Kukat ovat vielä omissa ruukuissaan. Arvon tällä hetkellä, että mitä hankin kolmanneksi kukaksi ja mikä päätyy näiden muiden kanssa lopulta yhteiseen istutukseen. Kävin jo yhden lenkin Ikeassa kukkaheräteostoksilla, mutta siellä ei vielä oikein ollut mitään erityisen kivaa. Valkoista amaryllista olen hieman ajatellut, saa nähdä.

Laskutasojen puutteesta johtuen päädyin asettelemaan hahmokoristeeni taaskin Ikean pieneen kasvihuoneeseen, josta siirsin orkideat hetkeksi pois. Kasvihuoneen keskiöön päätyi myös euron löytöni Tigerista eli pieni glitterkuusi, josta tuli pukkien ja muiden hahmojen joulujuhlan keskipiste. Keskittämällä saa kyllä pieniinkin koristeisiin ihan uutta pontta, eikä kämpästä tule nin sekavan näköinen. Asuntomme joulukoristelu alkaakin olla periaatteessa jo valmis lopullista joulukukkaistutusta lukuunottamatta.

Tulossa positiivisella tavalla erilainen joulunaika

Pohjustuksena tähän aiheeseen voin alkuun todeta, että näin nuorena aikuisena olen joutunut muuttamaan jokseenkin usein viimeisten seitsemän vuoden sisällä. Muuttoja yhteen poikakavereiden kanssa, eroja, pakkoja päästä pois edellisestä asunnosta, paikkakunnan muutosta ja pakon sanelemia tilapäiskoteja. Olen kuitenkin jokseensa nopeasti asuntoihin juurtuvaa tyyppiä, ja kotini ovat aina näyttäneet kodeilta. Joulun koristelu ei ole koskaan jäänyt välistä, vaikka esimerkiksi viime jouluna asutin samaa asuntoa vain reilun kahden kuukauden ajan. Ehkäpä juuri asunnosta toiseen mukana kulkevat koristeet ja vuodesta toiseen jatkuvat perinteet ovat niitä, jotka auttavat tekemään asunnosta kodin. Esimerkiksi juuri tämä kahden kuukauden ajan kotini virkaa toimittanut asunto tuntuu edelleen muistoissani todella kodikkaalta ja jotenkin hyvien muistojen paikalta, voi olla että juuri siksi kun se oli kotini juuri joulun alla.

Viimeisin vuosi onkin ollut minulle yhtä muuttoa muuttojen perään, enkä enää ole edes purkanut kaikkia kamoja tietäessäni, että asunto voisi olla hyvinkin väliaikainen. Nyt eteen tulee nimittäin taas yksi muutto, joka on tällä kertaa ihan erilainen kuin muut. Isäni osti kotitilamme naapurista mökin, joka on tulossa myöhemmin vuokrakäyttöön. Nyt se alkaa kuitenkin palvella minun ja mieheni kotina siihen asti, että saamme oman talon. Uutta muutosta tekee sen, että tämä on nyt periaatteessa jo omistusasumiseen verrattavaa (minä tulen lähitulevaisuudessa olemaan entistä enemmän mukana mökkivuokraustoiminnassa), joten omat muokkaukset ovat entistä enemmän mahdollisia. Lisäksi tähän asti olen asunut kerrostaloissa tai kerrostalomaisissa taloissa (esim. huoneistoksi jaetussa puutalossa), joten muutto syrjäseudulle järven rantaan ja omaan pihaan tuntuu suorastaan luksukselta. Olen luontoihminen ja tunnelmoija, joten muutto metsän äärettömän materiaalipankin äärelle näkyy varmasti joulussamme voimakkaasti. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun asun jouluna samassa taloudessa joulua vihaavan poikaystäväni kanssa, joten mielenkiintoista tulee :D

Kuvituskuvissa hieman Pinterestin arkistoista kaivettuja luontohenkisiä fiilistelykuvia. Jotenkin lähestyvä muutto erilaisine jouluisine mahdollisuuksineen tuntuu aivan ylitsepursuavan inspiroivalta. Pääsen periaatteessa laittamaan mökkiin samantien jouluiset tekstiilit sun muuta. Mielessäni väkerrän jo kransseja, köynnöksiä ja erilaisia valaistusratkaisuja uuteen kotiimme. Ajatus lähestyvästä joulusta nykyisessä asunnossamme masensi jo hieman, sillä tästä ei jotenkin saa mielessäni jouluista väkisinkään. Jo keltainen seinämaali asettaisi omat rajoitteensa pukea tätä asuntoa jouluun, onneksi en nyt joudu ottamaan haastetta vastaan! Hirsiset seinät ja mökkiä ympäröivä kuusikko sen sijaan, ai että.

Ensimmäisiä tämän vuoden joululehtiä selatessani olen havainnut, että luonnollisuus on nostanut päätään joulun koristuksissa. Ehkä kuitenkin jotenkin karulla ja minimalistisella tavalla: ei kauheasti materiaalia joka hyllylle, vaan enemmänkin simppeleitä ja harkittuja katseen kiintopisteitä. Oikealla tavalla toteutettuna kivaa, mutta mielestäni joulusisustuskuvista on kadonnut osin se joulun tunnelma. Toki itse en ole mikään muotien perässä menijä, vaan koristelen omaa jouluani huomattavasti runsaammalla kädellä ja väreillä kuin trendeissä. Tälle joululle taidan kuitenkin ihastua kuusen-ja tummanvihreän, hopean sekä valkoisen yhdistelmään, joka on samalla luonnollinen ja raikas. Metsänvihreää onkin näkynyt sisustuslehdissä nyt paljon.

Kunhan muutto etenee, niin luonnollisestikin jaan tunnelmapalasia uudesta kodistamme. Kun se lumikin tulisi sieltä sitten samaan syssyyn!

Bremenin joulukauppa

Palasin viikonloppuna pieneltä reissulta Saksan Bremenistä, jossa yhtenä must see -etapeista oli luonnollisesti Schnoorissa eli vanhassa kaupungissa sijaitseva joulukauppa. Itseasiassa koko vanhankaupungin alue oli jollain asteella mielestäni kuin yhtä joulun teemapuistoa, vaikka syksyä elettiinkin reissuni aikana. Kuvittelin koko ajan mielessäni, miten ihanalta siellä näyttäisi lumen tultua, kun vanhojen rakennusten ikkunoissa olisi kynttilöitä jne...

Sitten itse kauppaan. Olen käynyt aikaisemminkin eri maiden joulukaupoissa, mutta mielestäni tämä oli ylivoimaisesti paras niin tunnelmaltaan, palvelultaan kuin hinnoiltaankin. Ällistelin toisen jouluihmisen eli reissukumppanina toimineen siskoni kanssa suunnilleen suu auki kaupan sisältöä. Esillepanoon oli panostettu tosissaan, kaikki oli esillä tosi nätisti joko ihan hyllyillä tai sitten asetelmissa. Tavara oli lajiteltu aika pitkälti värien perusteella, mikä oli hyvä ratkaisu ihan ähkyn välttämisenkin mielessä. Kauppa ulottui kahteen kerrokseen, ja ylemmässä kerroksessa oli aivan ihana leveistä lankuista tehty lattia. Valikoima oli todella laidasta laitaan, mutta painottui selkeästi yksittäin myytäviin joulukuusen koristeisiin. Olisin itse kaivannut ehkä hieman enemmän jotain hahmoja, tekstiileitä ja ehkä jotain hieman erikoista, kuten viinilasien merkitsijöitä sun muuta. En silti voi kuin nostaa hattua sille määrälle, minkä kaupan omistaja oli onnistunut hankkimaan toinen toistaan kivempia koristeita myyntiin. Kaikkea teki mieli hiplata ja kärrätä kassalle, mutta lopulta tyydyin pikkuiseen lintuun.

Saksassa on meneillään Oktoberfest-sesonki, joten joulua ei hirveästi näkynyt vielä missään. Lähinnä yhtä paljon kuin Suomessa, eli satunnaisia joulutuotteita myynnissä siellä täällä. Joulukaupan lisäksi toiseksi joulufanien mekaksi paljastuivat eurokaupat, eli ne liikkeet, joissa jokaisen tuotteen hinta on euron. Meinasin pillastua askartelutarvikkeiden ja muiden kanssa, mutta järkeilin rajallista matkalaukun kapasiteettia ja jo ostamaani paljon tilaa vievää joululahjaa. Ostin kuitenkin itselleni hopeisen peuran, johon ihastuin heti. Lisäksi ostimme äitille joululahjaksi jouluteemaisen kumiankan, sillä tämä keräilee kylppäriinsä erilaisia kumiankkoja. On helppoa hankkia lahjoja näin spesiaalin keräilykohteen omaavalle!

Loppukevennyksenä: ostaisitko kurkkukoristeen kuuseesi? Ihan ei nyt auennut näiden tarkoitus :D

Joulukuun ensimmäinen

Vihdoin joulukuu koitti! Jouluihminen voi nyt päästää sisäisen hulluutensa valloilleen ihan luvan kanssa. Vietin vapaapäivää ja nousin silti sängystä suhteellisen aikaisin, koska neljä kalenterinluukkua odottivat avaamistaan. Suklaakalenterin suklaa maistuu tänäkin vuonna juuri sille miltä sen pitääkin. Minulle se on todella vahva makumuisto, ja erottaisin sen vaikka keskellä kesää kahdenkymmenen muun suklaan joukosta.

Oli hyvä idea ostaa Essencen meikkikalenteri. Olen laiska ostamaan meikkejä, mutta hyvä ostamaan joulukalentereita. Tänään sain nestemäisen rajauskynän.

Aamupalaksi söin marjaisaa tuorepuuroa.

Ensimmäisen päivän kunniaksi joulukoristeet pääsivät paikoilleen. Myös kalenterikynttilä odottaa iltaa, kun rötkähdän sohvalle lukemaan kirjaa. Samalla enkelikello pääsee pyörimään ensimmäistä kertaa tälle vuodelle.

Hain kirjastosta yhden jouluun sopivan kirjan, jossa on kerrottu joulunviettotavoista eri puolilla maata. Lisäksi siinä on ruokaohjeita sekä yleistä tietoa joulun perinteistä. Omistan yhden vastaavan, mutta hieman suppeamman kirjan jo, mutta kirjasto oli laittanut jouluisia kirjoja oikein erikseen esille. Haen sieltä varmasti vielä useamman selailuun ennen pyhiä.

Hahmokavalkadini pääsi tänä vuonna keittiön työtasolle. Vaikka muutin isompaan kämppään, niin ikkunalautojen puute tekee koristeiden sijoittamisesta edelleen yhtä hankalaa kuin edellisessä miniyksiössäni. Toivon kovasti, että ensi jouluna asun jo isommassa asunnossa, sillä tämä on tarkoitettu väliaikaiseksi.

Sopivien tv:n joulukalentereiden puute harmittaa. Aion kuitenkin toljottaa Ylen Areenan Elävän Arkiston kuiluista jonkin Tonttu Toljanterin läpi kuun mittaan. En tunnusta muita joulukalenteriyritelmiä laisinkaan.