Joulukuun ensimmäinen

Vihdoin joulukuu koitti! Jouluihminen voi nyt päästää sisäisen hulluutensa valloilleen ihan luvan kanssa. Vietin vapaapäivää ja nousin silti sängystä suhteellisen aikaisin, koska neljä kalenterinluukkua odottivat avaamistaan. Suklaakalenterin suklaa maistuu tänäkin vuonna juuri sille miltä sen pitääkin. Minulle se on todella vahva makumuisto, ja erottaisin sen vaikka keskellä kesää kahdenkymmenen muun suklaan joukosta.

Oli hyvä idea ostaa Essencen meikkikalenteri. Olen laiska ostamaan meikkejä, mutta hyvä ostamaan joulukalentereita. Tänään sain nestemäisen rajauskynän.

Aamupalaksi söin marjaisaa tuorepuuroa.

Ensimmäisen päivän kunniaksi joulukoristeet pääsivät paikoilleen. Myös kalenterikynttilä odottaa iltaa, kun rötkähdän sohvalle lukemaan kirjaa. Samalla enkelikello pääsee pyörimään ensimmäistä kertaa tälle vuodelle.

Hain kirjastosta yhden jouluun sopivan kirjan, jossa on kerrottu joulunviettotavoista eri puolilla maata. Lisäksi siinä on ruokaohjeita sekä yleistä tietoa joulun perinteistä. Omistan yhden vastaavan, mutta hieman suppeamman kirjan jo, mutta kirjasto oli laittanut jouluisia kirjoja oikein erikseen esille. Haen sieltä varmasti vielä useamman selailuun ennen pyhiä.

Hahmokavalkadini pääsi tänä vuonna keittiön työtasolle. Vaikka muutin isompaan kämppään, niin ikkunalautojen puute tekee koristeiden sijoittamisesta edelleen yhtä hankalaa kuin edellisessä miniyksiössäni. Toivon kovasti, että ensi jouluna asun jo isommassa asunnossa, sillä tämä on tarkoitettu väliaikaiseksi.

Sopivien tv:n joulukalentereiden puute harmittaa. Aion kuitenkin toljottaa Ylen Areenan Elävän Arkiston kuiluista jonkin Tonttu Toljanterin läpi kuun mittaan. En tunnusta muita joulukalenteriyritelmiä laisinkaan.

Joulukalenteriasiaa

Näyttäisi siltä, että minulla on tänä vuonna ainakin neljä joulukalenteria. Hups. Onneksi joulukuulla minulla pitäisi olla pääsääntöisesti koulujutut tehty ja enää vähän töitä, niin en joudu heräilemään sen aikaisemmin kalentereita availemaan...:) Tosiaan, tänään kokoelmani lisääntyi kahdella kalenterilla. Sain viime viikolla jouluystävältäni Dumle-kalenterin ja siskoni lupasi tuoda sen perinteisen suklaakalenterin tupareihini ennen joulukuuta. Noh tänään ensimmäisenä ulos mennessäni näin rappukäytävässä ilmoitustaululla Turun Sanomien perinteiset kuvakalenterit, lehdenjakaja oli vissiin todennut että parempi jakaa se näin halukkaille. Passasi minulle, nappasin myös siskolleni oman :D

Kuva ei suostu jostain syystä kääntymään...

 Tykkään kauheasti noista Turun Sanomien kalenterien vanhanaikaisuudesta, ihanan perinteiset ja konstailemattomat aiheet. Sellaiset mitä joulu olisi voinut olla vaikkapa sata vuotta sitten maaseudulla.

Toisena päivän kalenterina oli tilaamani ja viimein postiin saapunut Essencen kosmetiikkakalenteri! Minulla ei ole ikinä ollut näin hienoa kalenteria, eikä yleensäkään mitään, mikä ei sisällä joko syötävää tai kuvia...Kurkkasin sisällön ennen tilaamista ja en enää muista yhtään mitä siellä oli, jotain kynsilakkoja, viilaa, sutia ja meikkejä ainakin. Huono muistini palvelee välillä positiivisesti, nyt jokainen aamu on oikeasti yllätys. Tykkään kalentereista ihan hitosti, pitää rueta ostamaan joka joulu joku tämmöinen spessu että oikeasti odotan heräämistä :)

Boksi on siis iso, ja muoto erikoinen. Pyörittelen tuota sitten päivät kuin rubikin kuutiota konsanaan. Kivaa on, että jokainen sivu on eri värinen, niin voivat sitten sisustuksestaan tarkat asetella juuri haluamansa kulman näkyville.

Tein juuri ensimmäisen erän joulutorttuja, uudella kirsikka-puolukka-täytteellä. Luumu on tortuissa niin nähty. Vedin eilen luumurahkaa iltapalaksi, maitotuotteet ja luumu ovat niin voittamaton yhdistelmä. Seuraavaksi ripotan näihin tomusokerihunnun ja lämmitän kaveriksi vielä glögiä. Ah ihanaa aloitella joulunvietto vähitellen ja rauhassa!