Uusia tuulia joulusisustukseen

Olen aiemmin kirjoitellut siitä, miten ostan vuosittain yhden spesiaalin kuusenkoristeen, joka voi olla vähän kalliimpikin. Vain yhden. Näin saan erityisen kivoja koristeita, vaikka en laitakaan niihin kerralla hurjia summia. Harmikseni aikeeni ostaa tämänvuotinen koriste häämatkalta Kreikasta jäi aikomukseksi, sillä en vain löytänyt joulukoristeita kohteestamme. Spesiaaleista koristeista erityisen spesiaaleja tekevät tietysti ostopaikat ja hetket, ja kuusessamme näkyykin elämäni kulku: yksi koriste on ostettu vaihtoaikanani Irlannista, toinen valmistujaislahjaksi saadulla lahjakortilla Stockalta ja kolmas Tiimarin loppuunmyynneistä. Kuusta koristellessa ja katsellessa on kiva muistella menneitä vuosia ja yleensä ajan kulkua. Pitäisi saada aikaiseksi kirjoittaa jokaisen koristeen taustatarinat nyt kun ne vielä muistan, ettei koristeiden karttuessa muisti alkaisi heiketä yksittäisten killuttimien kohdalla.

Työpaikalleni on tosiaan tullut koristeita jatkuvalla syötöllä, ja erään koristeen nähdessäni tiesin heti, että tämä on saatava.

Lasinen käpy on melko isokokoinen, ja siinä on hopeista glitteriä. Väri on juuri sopivan neutraali vuosikoristeideni sarjaan, sillä haluan tuoda kuuseen värit niillä ns. bulkkikoristeilla, joita hankin isommissa sarjoissa halvalla. Sain kävystä myös henkilökunta-alennusta, joten tämä ei verottanut kukkaroani kovin monen euron edestä. Raahasin juuri häämatkalta isoja männynkäpyjä kotiin, ja kertoessani miehelleni ostaneeni taas yhden kävyn hän oli että niinpä tietysti :) Vitsailemme sillä, että minä hilaan joka paikasta lähinnä luonnosta löydettyjä asioita. Kotiamme koristaakin mm. kaksi ulkomailta löytynyttä eläimen pääkalloa...

Toinen viimeaikojen hankinta on uusi matto, johon ihastuin ollessani äitin seurana mattoja etsimässä. Harvemmin ihastukseni löytyvät alelaarista poistohintaan ja vieläpä ihan vahingossa, joten tällä kertaa kävi lykky! Iso matto päätyi olkkariin, ja onhan se nyt superjouluinen ihanalla, vanhanaikaisella tavalla. Olinkin etsiskellyt jo jonkun aikaa korviketta työhuoneemme rumalle matolle, joten olohuoneesta uutuuden tieltä siirtynyt matto pääsi sinne. Olohuone alkaa näköjään muuttua vähitellen punertavaksi, mutta se ei näin marraskuun puolivälissä haitanne. Saa nähdä, koska alan vaihtelemaan vielä jouluverhoja.

Sen verran olen laitellut joulua sisälle, että ripustin valotähden ikkunaan. Marraskuu on taas tuntunut erityisen synkältä ja pimeältä, ja valojen lisääminen tuntuu suunnilleen elintärkeältä. Pitääkin vielä viritellä valoja ajastimilla muuallekin, kun ei tuo päivä tunnu tänäänkään valkenevan missään vaiheessa.

Nyt kun kuusenkoriste on ostettu, niin tuskin ostan tälle vuodelle enää uusia joulukoristeita. Toivottavasti vihdoin ensi jouluun mennessä pääsemme muuttamaan vakituiseen taloomme, johon alan sitten hankkia niitä niinikään vakituisia jouluverhoja, kuusenalusmattoja sun muita. Tosin olen menossa ensi viikolla käymään Keskisellä, jossa tunnetusti on joulukamaa aivan helkkaristi. Tiedä vaikka sortuisin siellä johonkin, tai sitten joulun jälkeisissä aleissa...

Tulossa positiivisella tavalla erilainen joulunaika

Pohjustuksena tähän aiheeseen voin alkuun todeta, että näin nuorena aikuisena olen joutunut muuttamaan jokseenkin usein viimeisten seitsemän vuoden sisällä. Muuttoja yhteen poikakavereiden kanssa, eroja, pakkoja päästä pois edellisestä asunnosta, paikkakunnan muutosta ja pakon sanelemia tilapäiskoteja. Olen kuitenkin jokseensa nopeasti asuntoihin juurtuvaa tyyppiä, ja kotini ovat aina näyttäneet kodeilta. Joulun koristelu ei ole koskaan jäänyt välistä, vaikka esimerkiksi viime jouluna asutin samaa asuntoa vain reilun kahden kuukauden ajan. Ehkäpä juuri asunnosta toiseen mukana kulkevat koristeet ja vuodesta toiseen jatkuvat perinteet ovat niitä, jotka auttavat tekemään asunnosta kodin. Esimerkiksi juuri tämä kahden kuukauden ajan kotini virkaa toimittanut asunto tuntuu edelleen muistoissani todella kodikkaalta ja jotenkin hyvien muistojen paikalta, voi olla että juuri siksi kun se oli kotini juuri joulun alla.

Viimeisin vuosi onkin ollut minulle yhtä muuttoa muuttojen perään, enkä enää ole edes purkanut kaikkia kamoja tietäessäni, että asunto voisi olla hyvinkin väliaikainen. Nyt eteen tulee nimittäin taas yksi muutto, joka on tällä kertaa ihan erilainen kuin muut. Isäni osti kotitilamme naapurista mökin, joka on tulossa myöhemmin vuokrakäyttöön. Nyt se alkaa kuitenkin palvella minun ja mieheni kotina siihen asti, että saamme oman talon. Uutta muutosta tekee sen, että tämä on nyt periaatteessa jo omistusasumiseen verrattavaa (minä tulen lähitulevaisuudessa olemaan entistä enemmän mukana mökkivuokraustoiminnassa), joten omat muokkaukset ovat entistä enemmän mahdollisia. Lisäksi tähän asti olen asunut kerrostaloissa tai kerrostalomaisissa taloissa (esim. huoneistoksi jaetussa puutalossa), joten muutto syrjäseudulle järven rantaan ja omaan pihaan tuntuu suorastaan luksukselta. Olen luontoihminen ja tunnelmoija, joten muutto metsän äärettömän materiaalipankin äärelle näkyy varmasti joulussamme voimakkaasti. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun asun jouluna samassa taloudessa joulua vihaavan poikaystäväni kanssa, joten mielenkiintoista tulee :D

Kuvituskuvissa hieman Pinterestin arkistoista kaivettuja luontohenkisiä fiilistelykuvia. Jotenkin lähestyvä muutto erilaisine jouluisine mahdollisuuksineen tuntuu aivan ylitsepursuavan inspiroivalta. Pääsen periaatteessa laittamaan mökkiin samantien jouluiset tekstiilit sun muuta. Mielessäni väkerrän jo kransseja, köynnöksiä ja erilaisia valaistusratkaisuja uuteen kotiimme. Ajatus lähestyvästä joulusta nykyisessä asunnossamme masensi jo hieman, sillä tästä ei jotenkin saa mielessäni jouluista väkisinkään. Jo keltainen seinämaali asettaisi omat rajoitteensa pukea tätä asuntoa jouluun, onneksi en nyt joudu ottamaan haastetta vastaan! Hirsiset seinät ja mökkiä ympäröivä kuusikko sen sijaan, ai että.

Ensimmäisiä tämän vuoden joululehtiä selatessani olen havainnut, että luonnollisuus on nostanut päätään joulun koristuksissa. Ehkä kuitenkin jotenkin karulla ja minimalistisella tavalla: ei kauheasti materiaalia joka hyllylle, vaan enemmänkin simppeleitä ja harkittuja katseen kiintopisteitä. Oikealla tavalla toteutettuna kivaa, mutta mielestäni joulusisustuskuvista on kadonnut osin se joulun tunnelma. Toki itse en ole mikään muotien perässä menijä, vaan koristelen omaa jouluani huomattavasti runsaammalla kädellä ja väreillä kuin trendeissä. Tälle joululle taidan kuitenkin ihastua kuusen-ja tummanvihreän, hopean sekä valkoisen yhdistelmään, joka on samalla luonnollinen ja raikas. Metsänvihreää onkin näkynyt sisustuslehdissä nyt paljon.

Kunhan muutto etenee, niin luonnollisestikin jaan tunnelmapalasia uudesta kodistamme. Kun se lumikin tulisi sieltä sitten samaan syssyyn!