maanantai 8. joulukuuta 2014

Joulu Irlannissa

Kuten olen moneen otteeseen aiemmin sivulauseessa maininnut, olin viime syksynä vaihdossa Irlannin lähellä pikkukaupungissa joulun alla. Enää Suomessa ei joulun yhä aikaisempi aloittaminen tai sateenkaarenkirjavat joulukoristeet tunnu miltään, kun on ulkomaiden meininkiä tutkaillut. Jo saapuessani maahan syyskuun puolivälissä oli kaupoissa runsaasti jouluroinaa tarjolla, jopa ihan joulukukista lähtien.


Tässä Galwayn ostoskeskuksen joulukoristeluita.

Poikakaveri kävi vieraillessaan luonani myös Jamesonin tehtaalla, jossa asianmukainen kuusi.

Vaihtokotini joulukuusi ja koira. Kuusi tuotiin tupaan verrattain aikaisin, jo joulukuun alussa. Suuni loksahti auki, kun näin sen ilman koristeita: ihan kuin sarjakuvissa, tosi tuuhea ja pörröinen! Runkoa oli ihan turha yrittää nähdä mistään kohden. Talouden aikuinen tytär koristeli kuusen, ja aika tavalla värejä tuli joka lähtöön.

Tässä suomalaisin koristelu mitä löysin. Dublinin keskustassa kuusi oli koristeltu hillityin valoin.

Ostoskeskuksen soittava pukkiparvi, taustalla soi tottakai joulumusiikki melko lujalla.
Erona jouluun valmistautumisessa voisi ehkä todeta, että koristeluissa värit ovat paljon räikeämpiä kuin täällä. Etenkin pinkki ja violetti olivat minulle hieman yllättäviä ja hyvin yleisiä värivalintoja. Eikä värien käyttöä arkailtu, vaan kaikki tirvaistiin sopimaan yhteen.

Kun Suomessa joululahjoja annetaan yleensä aika harkiten ja mietitään myös annettujen lahjojen laatua, oli vaihtoperheessäni lahjojen hankinnan seuraaminen aika hupia. Perheenjäsenet tekivät kukin pari reissua Dubliniin, ja hankkivat ihan jäätävät määrät lahjoja kaikille. Kun Suomessa ostetaan lahjoiksi usein nimenomaan laatua, tuolla mentiin halvimman vaateketjun liikkeeseen ja ostettiin pyjamia, olohaalareita, tossuja jne. tyylillä "määrä korvaa laadun". Paketit pinottiin kuusen alle jo hyvissäajoin, ja niitä oli helkkarinmoinen määrä. Hoidimme meidän vaihtarien sekä perheen kanssa lahjojenannon niin, että kukin ostaa vain yhden lahjan ihmiselle, joka arvotaan. Itse toin Suomesta käydessäni Iittalan Kastehelmi-tuikun, joka mielestäni on kivan laadukas lahja. Itse sain Tigerista (=halpakaupasta) ostetun paristoilla toimivan valosarjan, joka sinällänsä on kiva, mutta tähän mennessä hajonnut jo useasta kohtaa. Muovisen krääsän ostaminen ja amerikkalaistunut kulutuskulttuuri jyräsivät aika vahvasti vihreällä saarella.

Joulun alla Dublinin kaupoissa oli ihan hervoton ruuhka, ja tavara tosiaan aika kerskakulutuslaatua suomalaisittain. Itse en ostanut tuomisiksi muuta kuin aiemmin esittelemäni kuusenkoristeen, sillä tarjonnan paljous alkoi nopeasti sokaista. Vaikka tuolla kauppoihin olivat joulukalenteritkin tulleet jo syyskuussa, vein kuitenkin oman perinteisen Suomessa käydessäni - en kertakaikkiaan olisi päässyt joulutunnelmaan sikäläisillä kalenterinkuvatuksilla. Muutenkin joulusta tunnuttiin kadottaneen koko rauhoittumisen ja läheisten seurasta nauttimisen idea. En tietenkään päässyt sikäläiseen kulttuuriin niin sisälle, että voisin tehdä mitään suuria kulttuurisia vertailuja tämän suhteen, koin vain yhden perheen ja vain aikaa ennen joulun pyhien.

Irlannissa joulukauden avaamiseen kuului ilmeisen tiheään seurattu Late Late Toy Show, jossa tiivistetysti mukahauska juontaja kyseli studioon tuoduilta lapsilta heidän mielipiteitään kauden uutuusleluista. Välissä lapset esittivät tanssia ja musiikkia. Sinällänsä ohjelma oli aika suloinen, mutta räikeä kaupallisuus puski kyllä läpi. Koko ohjelma oli oikeastaan suuri mainos, jossa aikuisille näytettiin, mitä minkäkin ikäinen lapsi tänä jouluna tarvitsee.


Studio oli muodostettu kuin jouluiseksi taloksi, jotta vanhemmat samantien osaisivat kuvitella oman lapsensa riemun joulupäivän aamuna lahjat saadessaan.

Kokonaisuutenaan olin todella onnellinen palatessani viettämään joulua Suomeen. Ulkomailla vietettyjen kuukausien jälkeen palaaminen suoraan kaikista perinteikkäämpään juhlaan tuntui vielä normaalia paluuta paremmalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti