Suklaataloprojekti ja joulukuun alun kuulumisia

Onpa kiva ottaa joku pieni leivonta-/askarteluprojekti joululahjan nimissä, uskottelin itselleni. Kerrasta viisastuneena lyhyt ja ytimekäs neuvo kaikille suklaataloa suunnitteleville: oviaukko on ehdoton ei. Kuuma veitsi läpäisee kyllä suklaan isoissa pinnoissa, mutta ovi lohkesi kyllä suunnilleen kymmenestä eri kohdasta joka h*lvetin suuntaan. Lopulta korjailin sulalla suklaalla tuotoksiani vähintään viidesti per suklaatalo. Kyllä, tein samoilla lämmöillä sitten kaksi mökkeliä. Järjenjuoksuani sopii epäillä, itse teen niin päivittäin.

Kivoiltahan nämä taloset näyttävät, kun kääräisin ne sellofaanihuntuun ja ripottelin päälle runsaasti tomusokeria. Lähempää tarkastelua nämä eivät missään nimessä kestä, kuten kuvista huomaa. Taloihin tuli koristeiksi karkkeja saajien maun mukaisesti. Meinasin tehdä talon myös itsellemme, mutta sattuneista vitutussyistä kyseinen projekti jää aikaisintaan ensi vuosikymmenelle.

Adventtiviikonloppu oli osaltani suhteellisen vauhdikas, ja alkoi Jarkko Aholan kirkkokonsertilla Iisalmessa. Koska olin töissä ja ruuhkan takia saapuminen paikalle viivästyi, saimme aivan kusiset paikat, joista ei näkynyt Jarkon vilaustakaan. Toisaalta tämä antoi mahdollisuuden oikeasti keskittyä vain musiikkiin. Omalla toivelistallani oli Walking In The Air, Sylvian joululaulu, Mielenrauhaa ja Tonttu, joista vain jälkimmäistä ei kuultu. Koko seurueemme oli jälleen erittäin vaikuttunut Jarkon upeasta äänestä. Itse vertasin Jouluradiosta kuulemaani erittäin ankeaa versiota Sylvian joululaulusta Jarkon vetoon, ja en vain ymmärrä, miksi joku ei-tulkitsija, jonka ääni kuulostaa lähinnä eskariopelta, yleensäkään pääsee tuon upean biisin radioon esittämään. Etenkin, kun meillä on näin upeita laulajia olemassa. Kuuntelen nykyään autossa vuoroin Jouluradiota ja Radio Rockia hypellen kanavalta toiselle, eli Jouluradio lähtee jäähylle heti a cappellan tai liian uskonnollisen laulun törähtäessä ilmoille.

Viikonloppu jatkui kahden illan mittaisilla pikkujouluilla kaverin mökillä. Jaoimme perinteiseen tapaan pikkujoululahjat, kuten kahtena aikaisempanakin vuotena. Arpaonni suosi minua jälleen veteen laitettavalla munalla, jollaisen sain viimekin vuonna. Dino on nyt kasvamassa vedessä, ja pääsee kirjahyllyyn edellisen vuoden kuoriutujan kanssa. Porukastamme kyllä näkee, että olemme tunteneet toisemme lapsesta asti - juttujen taso ja lapsekkuus ovat ihan omissa sfääreissään aina, kun kokoonnumme saman katon alle.

Loppuvuosi on minulle töissä kiireistä aikaa, ja pikkujouluissa tuntui pitkästä aikaa siltä, että ihan oikeasti rentouduin ja rauhoituin. Mielenrauhaa tarvittaisiin muutenkin kuin biisin muodossa tähän maailmaan sekavaan. Töiden lisäksi lähes kaikki vuoden sosiaaliset menot ja keikat tuntuvat sattuvan juuri tähän kuukauden sisälle. Toisaalta ihan hyvä, että raskas työ lomittuu raskaiden huvien lomaan. Pikkujouluissa pääsimme myös vihdoin kurkistamaan kaverini kanssa toisillemme tekemiimme joulukalentereihin joulukuun ensimmäisen päivän koittavan kirkkaan aurinkoisena.

Päivitän useamman luukun avattuani sisällöstä, mutta kaverini oli siis päätynyt paketoimaan paketit yksitellen. Koko komeus oli pärekorissa, jonka palautan joulun jälkeen. Vein joulukalenterin myös kummipojalleni, joka viritteli pussukkansa innoissaan seinälleen naruun.

Availen itse joulukuun ajan myös suklaakalenteria, koira herkkukalenteria ja mieheni kirpeiden karkkien versiota, jonka hankin hänelle yllätyksenä. Onneksi kanoille ei taida olla omaa joulukalenteria, sillä olisin varmaan puolihankkinut vahingossa senkin.

Olen hankkinut jo joulukukkia valmiiksi viileään, sillä en varmaan ehdi töiden häsellyksessä miettiä yhtään mitään omaan jouluun. Ikean amaryllis alkoi jo aueta viileässä, joten nostin sen suosiolla paraatipaikalle.

Muuten tämän vuoden joulun laittaminen huushollissamme edellyttää edelleen verhotankojen uusintaa ja pakkelointia, ja siirtyy ainakin tämän viikon loppupuoliskolle. Toisaalta tuntuu, että nyt ei ole edes hätä laittaa vielä joulua, vaan sitä voi tehdä ripotellen vähitellen. Mikäs kiire se on valmiissa maailmassa.

Miljoona miljoona miljoona joulukukkaa

Huh mitä meininkiä kukkakaupalla on tähän aikaan vuodesta! Työmaallani on näiden kahden joulunalusviikon ajan yksi ylimääräinen työntekijä ihan vain vääntämässä hiki hatussa erilaisia istutuksia. Eilen tuo nakki napsahti minulle. On kyllä älyttömän motivoivaa kun pääsee kerrankin tekemään ihan kunnolla istutuksia ja käyttämään omaa luovuuttaan. Olen itse aina tykännyt istuttamisesta ja nimenomaan joulu-sellaisesta. Tiedän saavani joulukukista nyt ihan ähkyn, mutta on se sen arvoista. Keikkatyöläisenä tämä reilun kahden viikon täysi työviikkoputki saa myös joulun tuntumaan kunnon lomalta, joten sinänsä olen tyytyväisenä (ja väsyneenä) töissä juuri nyt.

Huomaa kyllä, miten innoissaan joulukukista työkaveritkin töissä ovat. Heti uuden kuorman saapuessa kaikki ostavat aluksi parhaat päältä omiin joulukukkaprojekteihinsa, vasta sitten aletaan miettiä tavaraa myyntiin.

Amaryllis tuntuu jatkavan selkeästi suosituimpana joulukukkana, eikä se ole yllättävää. Myös havut ja luonnollisuus tuntuvat olevan trendikkäitä. Työkaveri tosin väitti lukeneensa jostain, että sesongin trendiväri on nyt musta. Vaikea uskoa, etenkään kun kukaan ei tunnu kaipaavan sen perään. Kukkakaupalla tehdään tietysti asetelmia mahdollisimman monenlaiseen makuun, ja etenkin itse keskityn tekemään myös värikkäitä, jopa trooppisen näköisiä istutuksia. Kuvissa on ensimmäisiä jouluistutuksia viime viikolta kun valikoimaa kukkien laadussa oli vielä vähän, nyt valikoimien ollessa laajimmillaan ei enää oikein liikene aikaa kuvaamiselle.

Nippelitietona muuten, että kukkakaupan alan väen joulukukka-inhokki/en-vie-omaan-kotiin-kukka tuntuu olevan joulutähti. Sen sijaan hyasintti on saanut useimmin maininnan lempikukkana sen tuoksun tai edullisuuden vuoksi. Myös kaikki vähänkin erikoisempi viehättää melko yleisesti, sekä harmoniset värit ja pieni kimallus. Tästä vinkkiä, jos aiot ostaa joulukukkaa alan ihmiselle!

Ostin itse ensimmäisen hyasinttini kotiin itsenäisyyspäiväksi, jolloin se tosin ei vielä kukkinut. Nyt se on parhaassa kukassa, ja sai kaverikseen luonnonmateriaaleja. Saimme kukin töistä joulumuistamisena amaryllikset, ja omani alkaa lupaavasti avata tuota nuppuja suojaavaa vihreää hommaansa (mikä sen nimi onkaan). Hankin töistä jo lisuketta ajatellen omaa jouluistutustani, johon tuo amaryllis päätyy näyttävimmäksi osaseksi. Uskoisin tekeväni istutukseni tulevana viikonloppuna, metsäisellä teemalla jatkaen. Töiden joulumuistamisena oli amarylliksen lisäksi kunnon juustolajitelma Valiolta, täytyy kutsua porukkaa kylään että saamme kaiken näistä tuhottua.

Jotenkin kaipaisin joulukukkien suhteen vielä lisää uutuuksia ja erikoisuutta. Tänä vuonna istutuksissa käytettävät punakukkaiset opuntia-kaktukset näyttävät omaan silmääni jotenkin tosi freessiltä. Siinä missä ne perinteiset punatulkut ja tontut ovat toki aina kivoja, niin jotenkin haluaisin joulukukkien maailmaan enemmän nykyaikaista otetta. Erilaisia värejä, mausteisuutta, eksoottisuutta, aavikon tuulia ja saariston karuutta. Teemme selkeästi töissä kaikki istutuksia tosi fiilispohjalta miettien perinteikkyyttä ja nykyaikaisuutta sekä kunkin istutuksen kohdeyleisöä. Sekoiteltaessa eri tyylejä se tehdään tietoisesti ja miettien, tuliko rajoja nyt rikottua liikaakin. Itse kannustan kaikkia rikkomaan kaikkia rajoja niin kauan, kuin istutus vaan näyttää hyvältä. Toisaalta hyvässä kukkakaupassa on juuri persoonallisia joulukukkia, jotka erottuvat markettikukista ja näin ollen jäävät myös mieleen. Niillä saadaan asiakas tulemaan uudelleen ja pitämään liikettä ensimmäisenä vaihtoehtona kukkien hankinnalle.

Joulu on ohi, mitä nyt?

Mitä tapahtuu sitten, kun jokavuotinen noin puoli vuotta ajatuksia vienyt juhla on ohi? Olen näemmä edelleen suhteellisen rivakasti joulusta irtipäästävä tyyppi, sillä riisuin kodin joulusta jo tänään. Jouluverhojen vaihto joululahjaksi saamiini Vallilan Varvikko-verhoihin tiesi lähtöä myös kuuselle, jonka olisin periaatteessa voinut pitää sisällä vielä loppiaiseen. Mietin kumminkin, että se on nyt kaikki tai ei mitään, kerran kuusi oli tiellä verhojenvaihdolle. En kuitenkaan hennonut kärrätä sitä kovin kauas, sillä se pääsi terassille korvaamaan edellistä monta astetta rumempaa kuusta valosarjan kannattimena.

Koti jäi talvisen punaiseksi edelleen. Joulua meillä tuovat vielä jonkin aikaa kukat. Isäni osti minulle ja äitilleni aleista hyasinttiruukut, joissa on kolme hyasinttia kussakin. Ne maksoivat 50snt ruukulta, joten tosi hyvä ostos. Olin itsekin ajatellut vielä halpojen hyasinttien hankintaa, mutta isä ehti ensin. Nyt sain tällekin joululle hyasinttivärisuorani kasaan. Voi kun näitä saisi ympäri vuoden, ostaisin kyllä! Täytyykin muistaa katsella pääsiäisen tullen sillä silmällä kukkalaareja, jos keltaista hyasinttia olisi tarjolla. Toki näitä voisi ostaa sipuleina ja kasvattaa kukkaan pitkin vuotta...Sininen väri hyasintissa ei nyt omaan silmääni ole edes liian jouluinen, vaan päinvastoin aika kivan keväinen jostain ihmeen syystä. Olen säästänyt kaikki hyasinttien sipulit keväistä maahanistutusta varten, pidän peukkujan pystyssä niiden uuden kukkimisen puolesta.

Myös toisen kukkavanan juuri vuodenvaihteelle avannut amaryllis koristaa edelleen olohuoneen arkkupöydän päällistä. Vaihdoin sen rupsahtaneesta asetelmasta valkoiseen ruukkuun, jossa se nyt näyttää talviselle kukkakaunottarelle. Kannatan ehdottomasti myös amaryllisten pidempää saatavuutta, olisihan se ihana ostaa vaikkapa vaaleanpunaisia ja persikkaisia amarylliksia pitkin vuotta. Vanhat merkit tuntien alan tosin seuraavaksi haaveilla juuri niistä aiemmin mainituista pääsiäisen sipulikukista...

Jouluruusuni käyttäytyi ihan eri tavalla kuin yksikään aiempi jouluruusuni. Se avasi vain yhden kukan, ja rusketti lehtensä. Lisäksi se puskee hirveällä vauhdilla uutta lehteä, joten en tietenkään heittänyt sitä pois. Jouluruusuthan kannattaa säästää muutenkin joulun jälkeen, sillä ne menestyvät kukkapenkissä aikaisena kevään kukkijana.

Alennusmyynneissä olen katsellut vielä jonkun verran jouluisia tavaroita. Ostoskoriin on tarttunut vain Tokmannilta kuvan yötaivaan sininen glitterkynttilä, jota katselin jo ennen joulua. Lisäksi varauduin ensi jouluun ostamalla setin glitterisiä lumihiutalekuusenkoristeita, setti maksoi vain euron. Vielä kuusenkynttiläsarja sekä kuusenalusmatto olisivat ostoslistalla.

Näillä näkymin blogini siis hiljenee taas reippaaksi puoleksi vuodeksi. Mikäli kuulumisteni seuraaminen kiinnostaa, niin päivittelen tämän blogin lisäksi tulevan syksyn häitäni koskevaa hääblogia täällä, sekä reissaamiseen keskittyvää blogia täällä. Vuodesta on siis tulossa minulle erittäin hyvä: siviilisäätyni muuttuu ihanien juhlien myötä, ja monta reissuakin on jo varattuna. Hyvää alkavaa vuotta kaikille, palataan sitten kun siltä tuntuu!

Takuulla valkea joulu ja kukkaistutuksia

Yleensä tähän aikaan vuodesta täällä Pohjois-Savossa jännätään, saadaanko valkeaa joulua vai ei. Minun elämäni aikana maa on ollut aina aattona edes aavistuksen verran valkea. Tänä vuonna tuota pelkoa mustasta joulusta ei ole, sillä lunta on tullut aivan järjettömästä ja koko ajan. Hankea on kuin helmikuulla konsanaan. Lähinnä jännittää se, että jos tätä menoa satelee lunta vielä jouluun asti, niin kohta ei pääse enää ovesta ulos...mutta mikäs sen rauhaisampi joulu! Olin tänä aamuna ulkoilemassa ja otin samalla puhelinkuvia aamuhämärässä.

Nämä lumesta hankeen taipuvat kuusenoksat herättävät aina sen fiiliksen, että vitsi kun olisi siistiä mennä joskus yöpymään tuonne rungon ja taipuneiden oksien väliin jäävään "pesään"! En ole koskaan yöpynyt talvisessa metsässä kuin puolijoukkueteltassa, ja kaipaisin jotain tämmöistä extreme-kokemusta. En tiedä onko tämä normaali inhimillinen tarve, vai olenko vain ollut entisessä elämässäni joku metsän eläin...

Extremestä muualle eli kukkaistutuksiin. Tein tänäkin vuonna jouluisia kukituksia puolelle suvulle, ja toki myös itselleni. Tänä vuonna en käyttänyt hirveästi aikaa miettimiseen, vaan menin vain kauppaan, otin materiaaleja ja tein. Aikaisemmin olen miettinyt hirveästi etukäteen ja lopulta ehkä joutunut pettymään joko kukkatarjontaan tai lopputulokseen. Kaikista paras tulos tulee kyllä, kun miettii etukäteen vai ehkä joitain suuntaviivoja, ja menee sitten hankkimaan saatavilla olevista kukista kivoimmat.

Sisällä kuvaamisen riemut keskellä talvea, valoa ei ole nimeksikään...Kuvassa vanhemmilleni päätynyt istutus, jossa on heidän itse hankkimansa amaryllis kera ostamani jouluruusun. Istutus on tehty Ikean maljakkoon, johon olen aiemminkin tehnyt istutuksia. Lisäksi mullan pinnalla on jäkälää siistimässä yleisilmettä.

Mökille päätyi glitterinen tulilatva kera lumisen sypressin, komeus on isketty lasiseen astiaan. Äitini lisäsi istutukseen joulupalloja koristeiksi. Näiden lisäksi muille tekemiini asetelmiin kuuluu myös mummolle menossa oleva matala istutus, johon tuli lohenpunainen joulukaktus sekä tuollainen samanlainen tulilatva. Siitä en näemmä ottanut kuvaa lainkaan. Myös oman istutukseni sain tänään väsättyä, mutta sen kukat ovat vielä niin nupullaan, että kuvaan sitä vasta kun se on edustavammassa kuosissa :) Hankin ehkä jopa liian nupulliset kukat tälläkin kertaa, joten täytynee kehitellä jotain kikkakolmosia nuppujen avaamisen tehostamiseksi...

Joulukukkaistutus for dummies

Jatkan päivän joulukukkateemalla jo toisen postauksen verran, koska sain sittenkin päätettyä jo tänään mitä kukkaa teen omaan jouluasetelmaani :) Tämä tulee tosin muokkautumaan vielä lähempänä joulua ainakin kerran hyasintin kestävyyden takia, mutta about tältä sen lopputuloksen pitäisi sitten näyttää.

Ajattelin tehdä samalla pienen oppaan siitä, miten itse teen joulukukkaistutukset. Moni jouluihminen osaa varmasti näitä väsätä, mutta kukista tuntemattomalle apu voi varmaan olla paikallaan. On miljoona eri tapaa tehdä kukka-asetelma, ja jokainen lopputulos on aina yksilöllinen. Samoin tekoprosessi. Tässä on nyt yksi keino.

Aluksi kannattaa miettiä ihan puhtaasti sitä, millaisen istutuksen haluaa, mihin se tulee ja millainen on kodin tyyli. Minimalistiseen ja avaraan kotiin kukat saavat olla aivan erilaisia kuin vaikkapa pienessä vanhanaikaisessa mökkerössä. Toki kukilla voi aina leikitellä ja rikkoa tyylisääntöjä, sitähän varten ne ovat. Kannattaa miettiä, haluaako kukkien jopa erottuvan muusta kodista. Poikkeava tyyli voi tehdä asetelmasta jopa mielenkiintoisemman kuin täysin muuhun miljööseen sopiva.

Kun sijoituspaikka, asetelman toivottu koko ja tyyli ovat tiedossa, on aika valita kukat. Hyasintti tuoksuu, joulutähti on myrkyllinen, amaryllis korkea. Osa kaipaa sumuttelua ja osa nauttii viileästä, osa ei siedä vetoa. Istutukseen voi ottaa haluamansa määrän kasveja, mutta otan yleensä itse kolme - eri korkuisia ja eri tyylisiä, yleensä yksi on vihreä ns. täytekukka ja yksi korkea ja näyttävä. Kannattaa mennä ihan kukkia myyvään paikkaan ja kokeilla, mitkä sopivat yhteen. Monesti huomaan itse ajatelleeni päässäni, etteivät jotkut kukat sovi/sopivat tosi hyvin yhteen, ja totuus on päinvastainen kun kokeilee. Kun kukat on valittu, valitaan sopiva astia. Toki hienon astiankin pohjalta voi lähteä muovaamaan istutusta, kuten itse tein tänä vuonna. Sain pikkusiskon poikakaverilta peltirasiassa suklaata viime vuoden joululahjaksi, ja halusin tehdä siihen totuttua laajemman istutuksen tälle vuodelle. Kannattaa miettiä astian mittasuhteita ja sitä, millaiset kukat siihen olisivat parhaat. Luonnollisesti kovin pieneen ei kannata tunkea hirveän paljon, eikä isoa kannata jättää kovin tyhjäksi. Astiahan voi olla aivan mitä tahansa korista, ruukusta, mukista, teepannusta, kypärästä aina kenkään asti. Muovitus on paras ystävä.

Muovitettu peltirasia, johon aloin asettelemaan amaryllista. Juuria piti asetella leveälle ja multaa poistaa reippaalla kädellä.

Astiat ja kukat plakkarissa? Sitten istuttamaan. Mikäli astia ei ole muovitettu tai vettä läpäisemätön ruukku, on hyvä vetää pohjalle ja reunoille muovit. Vaikka muovipussi. Hienosäätäjät voivat tehdä purkkiinsa jonkinlaisen ruukkusorituksen, mikäli on vähän huolimaton kastelukannun käyttelijä. Itse en sitä tehnyt, koska en omista ruukkusoraa.

Sitten kannattaa sommitella kukkia ruukkuun niin, että löytyy haluttu järjestys. Pienemmät eteen ja isoimmat taakse toimii aina. Seuraavaksi eikun kukkaa pois purkista, tässä vaiheessa juuristosta irrotellaan ylimääräisiä multia mikäli ruukun koko ja muoto vaativat. Multia voi ottaa säästöön ja tupata lopuksi kukkien väleihin, jotta ne saa tiiviisti.

Amarylliksen asentamisen jälkeen säädin muiden kukkien, eli hyasintin ja lamosalalin, paikkojen kanssa.

Kun kukat on viimein aseteltu paikoilleen, voi olla aiheellista miettiä jonkinlaista pintamateriaalia mullan peitoksi. Ainakaan itse en halua mullan näkyvän. Sammal on askartelijan paras ystävä, mikäli metsään pääsee. Myös pumpuli keinolumena, meriheinä ja mikä tahansa höttyrä kelpaa. Miksei myös joulunauhat. Valitsin itse sammalta, jonka hain lapsuudenkotini metsästä. Halusin luonnollisen fiiliksen tähän istutukseen. Käytän toisinaan myös meriheinää, sekin on kivan luonnollista.

Kaikki kolot piiloon.

Vielä on loppusilauksen aika. Jäikö joulukoristelaatikkoon vielä jotain, minkä haluaa istutustusta koristamaan? Koristeilla voi piilotella aukkokohtia tai muuten täydentää istutusta. Jokin kiva hahmo tai koristetikku elävöittää kummasti. Niin kivoja kuin kynttilät ovatkin, niin kukat ja kynttilät eivät sovi yhteen - kukat lakastuvat nopeammin kynttilän läheisyydessä. Käytin itse Napapiiriltä Joulupukin pajakylästä ostamaani tonttutyttöä sekä Salaiselta jouluystävältä (tästä paketista lisää myöhemmin..) saamaani valoketjua.

Kun koristeet on aseteltu, tadaa, istutus on valmis!

Innostuin alunperin tuosta lamosalalista, jonka halusin ehdottomasti istutukseen. Myös hyasintin ottaminen oli itsestäänselvää. Amaryllis päätyi mustana hevosena mukaan, sillä se oli vaaleanpunainen. Tämä on pieni kompromissi sille, että isäni (jonka luo menen jouluna) tykkää eniten amarylliksista, kun taas itse halusin vaaleanpunaista. Luultavasti hyasinttikin vaihtuu jouluksi vaaleanpunaiseen, jopa kahteen. Istutuksessa on tarkoituksella tilaa, mikäli innostun siihen lisäämään vielä jotain. Toisaalta se toimii ihan näinkin. Valoketju oli yllättävän hyvä lisä, se tuo kivasti tunnelmaa istutukseen. Piilotin sen patteriosion istutuksen taakse toiselle puolelle muovitusta, se ei näy sieltä ja on turvassa. Tästä alkaakin se parin viikon kestävä säätö, että saan amarylliksen kukalle juuri sopivasti jouluksi..! On muuten oma hommansa :)

Joulu kukkakaupalla

Palasin 3kk harjoitteluni jälkeen takaisin normaaliin osa-aikatyöhöni eli pieneen kukkakauppaan. Opinnot on nyt suoritettu, gradu on tällä hetkellä painossa ja viimeisiä opintosuorituksia odotan vielä tälle viikolle saadakseni tutkintotodistusanomuksen pian liikkeelle. Eli ohi on!

Jännitin hieman, että miten sidonta sun muut ottavat tauon jälkeen sujuakseen, mutta näemmä vuosien kokemus istuu aika syvässä :) Joulukukat ovat tietysti vallanneet lähes koko liikkeen ja tonttuja kurkkii joka hyllyn välistä. Työpaikallani luotetaan melko perinteisiin kasveihin, sillä asiakaskunta ostaa juuri niitä. Usein olemme ottaneet myyntiin jotain mielestämme aivan ihanan erikoista, joka jää sitten käsiin. Siispä joulun tarjonta tähän mennessä on ollut samaa kaavaa noudattavaa. Jaan tässä kuvilla hieman tämänhetkistä tarjontaa, jossa ei toki ole vielä kaikki jouluksi tuleva ruukkukukka.

Glitter-tulilatva on perinteinen, mutta ei kuitenkaan. Itse en veisi tulilatva ikimaailmassa kotiin, mutta glitterisen version voisin jopa huolia. Valkea ja kimalle tuovat myös mieleen uudenvuoden, ja toisaalta sopivat myös hyvin pikkujoulukaudelle viemisiksi. Kaikkihan eivät voi sietää kasveissa mitään "luonnotonta" käsittelyä, meikälle glitter ja lumihuntu ovat ne mistä jopa tykkään :)

Lamosalali on kuin sisälle tuotava ruukkupuolukka. Metsäisen ja luonnollisen ystävien valinta, joka miellyttää tänä vuonna silmääni poikkeuksellisen paljon. Tuntuu, että metsäteema on melko pinnalla tänä vuonna, ja etenkin kaikenlaiset havupuut tuntuvat olevan suosiossa.  Lamosalali on kiva jonkun korkeamman kukkivan kanssa, tai miksei ihan vaikka pienen havupuun kaverina metsämaisemassa.

Glittermehitähdet jakavat nekin mielipiteitä. Kaupallamme niitä menee vuosittain, ja nämä ovat meille eri muodoissan jokavuotinen myyntiartikkeli. Vein tämmöisen muutamia vuosia sitten jopa omalle mummolleni, mutta ihan perinteisimmät ihmiset eivät näistä välttämättä innostu. Toisaalta monelle ei-joulukukkaihmiselle glittermehiruusuke voisi olla hyvä valinta, sillä se on kuitenkin melko moderniin jouluun sopiva. Eikä välttämättä edes överijouluinen.

Tietysti kukkakaupat ovat tähän aikaan vuodesta jo valmistautuneet erilaisin istutuksin ja asetelmin. Yleinen asetelmakukka on hyasintti, johon huomaan kiintyneeni vuosi vuoden jälkeen ihan yhtä vahvasti. Lempiväriäni en edelleenkään osaa päättää. Siinä missä kukkakimput ovat yleensä hallittuja ja harkitun oloisia, voivat istutukset olla luonteeltaan huolettomampia: pari kukkaa purkkiin, hieman sammalta ja joku kiva tikku koristeeksi ja siinä se on. Överihelppoa ja miljoonia mahdollisia variaatioita. Vuosittainen pulma onkin se, että mielikuvitus laukkaisi vielä kukkienkin loputtua...

Amaryllis on aina yhtä suosittu. Perinteisen punaisen lisäksi minun työpaikkani valikoimissa on vaaleanpunaista sekä kerrottua valkoista versiota. Huiskulan amaryllikset ovat kolmivanaisia, joten amaryllis on tosi kestävä kukka, mikäli jokainen kukkavana vieläpä kukkii eri aikoina. Nämä ovat varmasti niitä näyttävimpiä joulukukkia.

Jokaiseen amaryllikseen on vedetty värillinen paketointinaru varteen, jotta asiakas näkee tulevien kukkien värin.

Jouluruusu tuntuu nousseen suosioon, eikä sen voittokululle näy loppua. Sekä lehdettömiä että lehdellisiä versioita näkyy saapuneen kaupalle, mutta olen itse ehdottomasti vehreän lehdellisen kannalla. Tummanvihreä lehti nostaa kukat jotenkin ihan eri tavalla esille.

Harmikseni moni tukun kasveista on sellaisia, että niitä saa vain isoina levyinä. Siksi kukkalaatuja on pienissä kaupoissa usein vähemmän, vaikka kauppa ottaisi mielellään muutaman kaikkea. Menen itsekin valkkaamaan osan omista joulukukistani puutarhamyymälään, jotta saan juuri haluamani kasvit. Meidän kaupan joulutilaukset kun on hoidettu jo aikapäivää sitten, niin en päässyt käyttämään sananvaltaani tänä vuonna :) Päässäni on vasta suuntaviivat siitä mitä haluan, mutta luultavasti tiedän haluamani heti kun se osuu silmiin.

Jälkipyykit

Tästä joulusta oli lähellä tulla elämäni ensimmäinen musta. Aatonaaton aamuna alkoi kuitenkin taivaalta tulla hirveällä vauhdilla valkeaa, ja sitä iloa riitti aina joulupäivälle, kun tulikin lumen sijaan vettä.

Tässä näkyykin aatonaattoa edeltävän päivän harmaus.

Aatonaattoaamu.

 Meillä joulu kului perinteisesti ilman kommelluksia. Siskoni valmistujaiset pidettiin edeltävänä viikonloppuna, joten suuremmat siivoamiset ja muut oli jo hoidettu valmiiksi. Joulunaluspäivät kuluivat hyvinkin pitkälti sohvalla maaten, etenkin kun olin itse kuumeessa.

Tein äitin ostamasta irtoamarylliksesta ja vieraiden tuomasta kimallebegoniasta istutuksen, joka näytti huomattavasti paremmalta kuin kukat erikseen.

Oma istutukseni sai vaaleanpunaisen hyasintin.

Pukki tuo vuosi vuodelta hyödyllisempiä lahjoja. Sain Muumimukin, kaksi lakanasettiä sekä veitsenteroittajan. Aku Ankan määräaikainen tilaus sentään on hieman lapsellisempi versio lahjasta :)

Nyt matkaan junassa kohti omaa kämppää ja etelää. Joka vuosi joulun jälkeen on tyytyväinen olo ja melkein pursuaa innosta, kun yksi etappi vuodessa on taas kulunut ja kaikkea uutta on edessä.