Ajatuksiani Jouluradiosta ja joulumusiikista

Aloitin vihdoin näin marraskuun puolivälin paikkeilla joulumusiikin kuuntelun. Yritin pitkittää odotusta näinkin pitkälle, koska joulumusiikilla ne joulufiilikset lähtevät keulimaan vähän turhan kovaa :) Onneni on Jouluradio, josta voi kuunnella jatkuvalla syötöllä itselle uutta jouluista musiikkia. On tosi mahtavaa, että nykyisin Jouluradiossa on eri "kanavia" erilaiselle joulumusiikille, jotta voi kuunnella maun ja fiiliksen mukaan aina vähän erilaisia versioita lauluista. Jos lähtee laskemaan eri kappaleiden valikoimaa, niin Jouluradio ei mielestäni jää kakkoseksi millekään ympäri vuoden soivalle kanavalle - tuntuu, että niissä soivat aina samat hyvin suppeat soittolistat. Siksi ja mainosten paljouden takia en radiota kuuntelekaan, paitsi jouluna Jouluradiota. Vielä kun lasketaan yhteen eri versiot eri kappaleista, niin päivän aikana ei ehdi kuuntelemaan kovin montaa kertaa juuri samaa tekelettä. Vaikka jopa mainokset puuttuvat biisien väleistä!

Tänä vuonna olen kuunnellut vuoronperään Kauneimpia joululauluja, perinteistä Jouluradiota, Rouheaa joulua sekä hieman tiiraillut uuden Happy holidaysin puolelle. Vielä kun saisi suodattimen, millä saa tiputettua eri listoilta pois a cappella -versiot, joista en tykkää yhtään...Onneksi monet ei-tykkäämät kategoriani on nyt niputettu omille listoilleen, niin niitä ei tarvitse kuunnella. Silti perinteistä jouluradiota tulee näin kotisohvalla kuunneltua suhteellisen harvoin, koska siellä on ehkä turhankin laaja kirjo omaan makuuni. Tykkään kumminkin siitä, että joululaulu kuulostaa joululaululta.

Aloitin joululaulujen kuuntelun ajaessani tanssitunnille läpi lumisen metsätien, aivan ihana tunnelma. Tällöin soittolistalla oli Raskasta joulua-levy, joka on minulle yksi perinteisimmistä joulun levyistä. Pakkohan sitä oli fiilistellä suurimmat lempparini eli Mielenrauhaa, Tonttu sekä Sylvian joululaulu. On vaikeampi sanoa mistä joululauluista en tykkää, sillä pidän melkein kaikista (ainakin jonain versioina). Luonnollisesti Jarkko Ahola toimittaa homman kohdallani kotiin kaikkien biisien
osalta, sillä hänen versioiminaan kaikki biisit kuulostavat erittäin hyvältä. Yksi herkkä kohtani on kuitenkin Walking In The Air, jota yritän periaatteessa vältellä aina Lumiukko-animaation jouluaattoiseen näyttämiseen asti. Se on siis periaatteessa vain aaton kappale minulle. Toki suosikkini Nightwishin versioimana kuuntelen sitä erittäin mielelläni, mutta haluan pitää sen tietyllä tavalla spesiaalina kappaleena.

On muuten hassua, miksi Jouluradio sanoo aloittavansa virallisesti vasta ensimmäisenä adventtina Hoosiannalla, kun me jouluihmiset olemme kuunnelleet heidän "testilähetyksiään" jo parin viikon ajan. Kuinka kauan noita testejä muka tarvitsee tehdä. En toki valita kun pääsen kuuntelemaan sitä jo hieman aiemmin, ensimmäinen adventti on etenkin tänä vuonna kovin myöhäinen ajankohta aloittaa joulumusiikin kulutus. Mutta voisivat siellä tehdä jonkun periaatepäätöksen, että ennen tuota ensimmäistä adventtia pidetään ikään kuin varaslähdöt innokkaille kuuntelijoille, ja sitten adventtina lähdettäisiin viralliseen joulun odotukseen :)

Ensimmäinen adventti

Annoin vihdoin adventin myötä itselleni luvan aloittaa joulunvieton. Tähän asti fiilistely on ollut pientä ja hillittyä, nyt se sitten lähtee lapasesta :D Otin kuunteluun kauan odottamani Raskasta joulua-kokoonpanon uutukaisen levyn Tulkoon joulu ja suunnittelen korkkaavani sen säilyneen viimevuotisen joulusuklaalevyn vielä myöhemmin illalla. Tuosta levystä muuten sen verran, että voiko mennä pieleen, kun ihanaääniset hevimiehet laulavat vähäeleisen akustisen musisoinnin kera? EI VOI. Harmistuin kyllä siitä, että maailmassa tuntuu olevan liian vähän tunnettuja joululauluja, sillä näistä kaikki taitavat olla poppoon aiemmilla levyillä, tai Jarkko Aholan joulutuotannossa. Silti etenkin riisuttu versio viimevuotisesta suosikistani Mielenrauhaa-kappaleesta lämmittää niin saamaristi. Jarkko on upein laulaja tällä planeetalla ja edellinen versio oli makuuni hieman liikaa tavaraa sisältävä, nyt on menty nappiin. Ehkä viuluista olisin hieman karsinut.

Joulunpunainen viime vuonna lahjaksi saatu kynttilä pääsi pöydälle.

 Olin loppuviikosta vanhempieni luona käymässä, ja minun levelilleni asti jouluhaksahtanut siskoni oli siellä myös. Ehdimme kyllä parissa päivässä intoilla jo vuoden tarpeiksi tulevasta juhlapyhästä. Sisko tuli parin viikon reissulta Brasiliasta, ja mitäpä muuta sain tuliaisiksi kuin ehdan joulusukan. Tämä minulta muuten puuttuikin joulukoristekokoelmasta! Ja kitchiyden taso on mitä sopivin.

Töissä joulu alkaa olla jo täysissä tohinoissa. Toin kotiin perinteisen hyasinttini, enkä taida koskaan tulla pääsemään irti sinisestä versiosta. Iskin sen purkkiin kera kanelitankojen ja söpön tonttu-ukkelin. Pitäisi alkaa hamstraamaan näitä jouluistutustarpeita kotiin, tajusin nimittäin, että minulla ei ole edes yhtään viherkasveilta vapaata asetelmakoria kotona! Olisi kiva, kun voisi vääntää omista tarpeista jokaiselle vuodenajalle (etenkin joululle) sopivat istutukset.

Kaupalle on tänä vuonna tulossa ainakin glitterisiä mehitähtiä, eli sellainen täytynee tuoda kotiin asti. Sopiva kimallus yhdistettynä hillittyihin ja luonnollisiin elementteihin, siinä on jouluistutus makuuni. Ehdin varmasti katsella tässä vajaan kuukauden aikana aika monta jouluasetelmaa kotonanikin, etenkin kun viikon päästä suurin osa kouluhommista alkaa olla takanapäin :) Juhlatunnelmat nousevat!

Joulumusiikkivalintani

Huomasin olevani tämän marraskuun hieman vähemmän jouluun virittynyt kuin aikaisempina vuosina. Aloitin tosin jouluvalmistelut korttien askartelun muodossa jo lokakuussa. Marraskuussa olen työstänyt kandiani, joten ajatukset ovat ollee hieman muualla ja ehkä pieni stressikin päällä. Eilen kuitenkin koulupäivän loppuessa päätin, että nyt se alkaa - joulumusiikkikausi! Tiedän musiikin merkityksen omien tunnetilojeni luontiin, sillä on ihan älytön merkitys. Joulumusiikki on minulle rakasta, ja usein vuoden ainoat kirkkokäyntini sijoittuvat joulun alle kauneimpiin joululauluihin tai aaton istuntoon juuri musiikin takia. Raskaamman musiikin suuntaan kallistuvana lempijoululevyni ovat tietysti pitkälti Raskasta joulua-sarja, joten tämänvuotinen uutuuslevy Raskasta joulua 2 oli iloinen uusi tuttavuus.

Olen tykännyt aiemmista RJ-levyistä, etenkin surumielisistä Tontusta ja Joululaulusta. Uuden levyn eka sinkkujulkaisu tuli eilen katsottua myös videon muodossa, mutta täytyy myöntää, että olin hieman pettynyt kyseiseen kappaleeseen. Video sen sijaan oli oikein hyvä, erikoinen ja erilainen mutta silti joulun tunnelmaa henkivä. Levy oli sinänsä hieman liikaa toistoa aikaisempiin vuosiin, mutta mikäs siinä - perinteitähän täytyy olla :) Olin tosi iloisesti yllättynyt, kun levystä oli julkaistu nyt myös englanninkielinen versio. Toivon kovasti, että hevi-ihmiset ympäri maailmaa löytävät levyn ja antavat sille sen ansaitseman arvostuksen. Livenä on myös tosi kiva kuulla näiden levyjen vetoja eri artistien esittäminä, ja harvoin yleisökään osaa millään keikalla yhtä hyvin lyriikoita laulaa mukana. Tässä kuvia parin vuoden takaa, kun olin Turun Klubilla tunnelmoimassa. Mukana menossa olivat ainakin Marco Hietala ja Ari Koivunen:

Suosikkejani levyn ja sen edeltäjien laulajista on vaikea nimetä, koska jokainen on niin huiman hyvä. Täytyy kuitenkin mainita Marco Hietala, joka minulla Nightwish-fanina on aina sydäntä lähellä. Hänen lisäkseen lempilaulajani on...

...ihana Jarkko Ahola! Aikaisempina vuosina en ole jostain syystä havainnut hänen upeaa Ave Maria-levyään, mutta nyt tutustuin sekä siihen että tämänvuotiseen uutuuteen. Kaiken hevirämeen keskellä kaipaan aina rauhallisempaakin joulumusiikkia, johon tämä herra tarjosi nyt vastauksen. En pääse yli siitä, miten näin komea ääni voi lähteä noinkin pienestä miehestä! Olen menossa tulevana viikonloppuna Jarkkoa katsomaan kirkkokonserttiin, joka on ensimmäinen kerta, kun näen häntä soolona (aiemmin olen käynyt hänen AHOLA-bändinsä keikoilla, joita suosittelen myös). Odotan tosi innolla.

Jarkko Aholan levytykset eivät kuitenkaan mielestäni yllä herkkyydessään versiolle Walking In the Airista, jonka hän veti Tartu Mikkiin-ohjelmassa yhdessä naiskollegansa kanssa joitain vuosia sitten. Veto jätti silloin kylmät väreet pitkäksi aikaa, sillä kappale on joululauluista ehdoton suosikkini ja spontaani veto toimi häiritsevän hyvin. Tässä linkki tuohon upeaan esitykseen.

Ehkä kaikista vanhimmat oikeasti fanittamani joululevyt ulottuvat aikaan, jolloin olin kova Antti Tuisku-fani. Nyt musiikkimakuni on kehittynyt täysin toiseen suuntaan, mutta etenkin tuo Minun jouluni 1 kuuluu edelleen jokajouluiseen soittolistaani. Tykkään Antin äänestä etenkin rauhallisissa ja tunnelmoivissa kappaleissa, ja jotenkin jouluperinteitä on niin kovin hankala katkaista. Joulunahan nyt yrmeäkin hevari saa olla hieman herkkis ;)

Kielikysymyksestä sen verran, että itselleni joululauluissa suomi on melkein poikkeuksetta se ainoa oikea. Olen sen verran äikkänörtti ollut aina, että oma kieli välittää tunnetilat kaikista parhaiten. Lisäksi englanninkielinen joulumusiikki tuppaa usein olemaan joko yli-pirteää tai enemmän svengaavaa, mikä taas ei ole minun juttuni lainkaan. Mutta kyllä ainakin Twisted Sisterin joulukama silti uppoaa pieninä annoksina..:)