Vihreä kuula -jäätelö ja paketoinnin aloitus

Syksyn alku tietää aina vähitellen kauppoihin ilmestyviä joulutuoteuutuuksia. Sesonki 2019 alkoi omalta osaltani himoitulla vihreä kuula -jäätelöllä, jonka olemassaolon olin bongannut jo jokunen aika sitten tuotteen julkaisun merkeissä. Nyt sitä siis saa kaupoista, jopa meidän pikkukylämme K-kaupasta! Muita sesongin tuotteita joutuneekin odottamaan vielä hetken.

Puteli tätä jätskiä maksaa yli 4 euroa, ja tuohon hintaan saatu jäätelön määrä on omaan makuuni tosi pieni. Jätski oli pienoinen pettymys itselleni, sillä oletin saavani rahalle imelänmakeaa vastinetta. Totuus on kuitenkin se, että jätski maistuu pelkästään päärynäjäätelöltä, eikä niinkään vihreiltä kuulilta. Sinänsä tykkään jäätelössä päärynästä paljon, mutta nyt se ei ihan vastannut odotuksia. Jätski oli vihreissä "hillokohdissa" jopa aavistuksen kirpsakkaa, mikä ei mielestäni kuulu vihreisiin kuuliin. Noh, tulipa tämäkin kokeiltua.

Tämän vuoden joulun odotus on ollut menossa jo pitkään, ja kaivelin tänään uuden talomme varastoa siivotessani entisen omistajan sinne jättämiä joulukoristeita. Innostuin erityisesti löytämistäni sähköisistä kuusenkynttilöistä, joita en olekaan omistanut, ja joita onneksi en löytänyt aleista viime vuonna. Myös kuusenalusmattoja löytyi niin, että yksi tulee menemään äitini huomaan. Varastossa oli myös ihan perus hopeaköynnöksiä, jotka takuulla tulevat käyttöön - jos ei tänä vuonna, niin sitten seuraavana.

Olen haaveillut jo vuosia kunnollisesta aikuisten joulukalenterista. Sellaisia ei kuitenkaan ole tullut vastaan. Kyselin taannoin näpertelijäystävältäni, kiinnostaisiko häntä joulukalenterivaihto. Ihmeekseni hän innostui ideasta! Sovimmekin tekevämme toisillemme kalenterit vapaassa formaatissa, budjettina kokonaisuudessaan noin 35-40€. Olemme tunteneet toisemme kaksitoistavuotiasta, joten toisen maun tietää jo melko hyvin. Kerron kalenterista myöhemmin lisää kunhan se alkaa hahmottua. Olen hankkinut ja hankkimassa sinne sellaista tavaraa, mitä itse haluaisin saada. Hemmottelua, käyttötavaraa ja sellaista, joka ei jää nurkkiin turhana kuljeksimaan. Myöskään syötäviä tai juotavia ei sovi unohtaa. Kysäisin samantien itse asiassa myös 13-vuotiaalta kummipojaltani, josko hänkin haluaisi joululahjaksi tänä vuonna kalenterin. Kummipoika tykkäsi hänkin ideasta, ja hän on onnekseni kunnon jouluihminen. Kaksi kalenteria valmistuu ihan siinä missä yksikin! Moni yllätysideoista on myös sellaisia, joita voi hyödyntää molemmissa kalentereissa. Tietysti 28-vuotiaan naisen ja 13-vuotiaan pojan mieltymykset ovat hieman erilaiset, ja tämä lisää mielenkiintoa tekemiseen.

Matkustamme parin viikon kuluttua mieheni kotikonnuille Satakuntaan juhlimaan häitä, ja ajattelimme viedä jouluviemiset nyt samalla kertaa. Emme yhtään tiedä, käymmekö siellä vielä ennen joulua, joten parempi varautua nyt. Ensimmäiseksi käsittelyyn pääsi 2-vuotiaalle ostettu lahja, jonka paketoin autuaana päästessäni pakettihommille pitkästä aikaa. Muksu saa pyyhittävän piirustusalustan, johon piirretään vesitäyttöisillä tusseilla. Aikuisille olen suunnitellut pienet setit teemalla "rauhallinen kahvihetki", ja sisältönä on joku hyvä kahvipaketti, myös vähän luksuksempi keksipaketti sekä kauniita kahviservettejä. Tiedän saajien olevan sellaisia, jotka eivät halua turhaa rompetta nurkkiin pyörimään, joten luulisin heidän ilahtuvan näistä.

Muuten joululahjasuunnitelmani alkavat olla aika hyvin pulkassa, oikeastaan enää oman mieheni lahjaidea puuttuu. Onneksi hänelle on helppo ostaa, vaikka täydellistä inspiraatiota ei tulisikaan. Haluaisin vaan päästä jo paketoimaan ja näpertämään!

Lahjojen metsästystä ja paketointia

Tämän vuoden joululahjahankinnat alkavat olla osaltani loppusuoralla! Tällä viikolla minulla oli reilu tunti luppoaikaa kaupungilla, ja käytin sen ihan ex tempore -hengessä lahjojen hankintaan. Sessio onnistui yli odotusten, ja nyt pukinkonttiin on taas enemmän täytettä. Tilasin eilen loppuja lahjoja netistä sekä muille että itselleni, eikä enää puutu kuin yksi lahja (joka on jo suunniteltu), sekä tietysti jotain pientä karkkijuttua. Myös yksi pieni pikkujoululahja on hankkimatta, mutta uskon sen löytyvän vain Tigeriin sisään astelemalla.

Tänä vuonna helpotin lahjojenhankintaa antamalla samaa lahjaa aina useammalle, ja pitäytymällä muutenkin rajallisissa teemoissa. Varmasti blogistani pois pysyvää kolmea henkilöä tai perhekuntaa voin paljastaa lahjovamme joulusukin, joihin on kuhunkin kasattu sisälle osin samanlaista, osin erilaista tavaraa.

Sukat tilasin kiinakaupasta, ja täytteiksi kahteen tulee häämatkaltamme Kreikasta tuotu saippua. Sen lisäksi näissä on Lidlistä ostettu joulukuosinen rasia pitkiä tulitikkuja sekä Tokmannin kolmen tontun tarjouksesta ostettu tonttukoriste. Setteihin on lisäksi tulossa karkkikelkat polkakepeistä ja joistain karkkirasioista. Yksi näistä kolmesta tulee esiteinille, joten siinä sisällöstä samaa on vain tonttu ja karkkikelkka (onneksi teinikin on todellinen jouluihminen). Aikuisille lahjat on hankittu niin, ettei niistä jäisi hirveästi mitään turhaa rompetta nurkkiin pyörimään. Saippua, tulitikut ja karkki kuluvat joka taloudessa, ja perinteiset tonttukoristeet sopivat varmasti moneen makuun. Joulusukka puolestaan käy lahjan kääreestä, joten saajat voivat halutessaan pistää sen vaikka samassa hengessä eteenpäin.

Edellisessä postauksessa uhosin, etten osta tänä vuonna enää joulukoristeita. No siellä samaisella Tokmannilla tonttuja ostaessa kävi vahinko:

Iso vihreä tonttu vitosella! Olen kytännyt syrjäsilmällä sopivaa tonttua jo useamman vuoden, ja tämä se on. Ihanan luonnollisen näköinen tonttu, joka voisi ihan hyvin asua sammaleisen kiven alla ihmisten sitä huomaamatta. Tonttu jäi jo meillä esille, eihän sitä hennonut enää kaappiinkaan laittaa...

Halusimme hankkia mieheni siskon yksivuotiaalle ison pehmolelun, sillä miehelläni oli kuulema lapsuudessa jättimäinen lelu, josta hän tykkäsi kovasti. No, sehän löytyi sekin sieltä Tokmannilta, ja maksoi alennuksessa vain kympin.

Ison nallen survominen järkevän kokoiseen laatikkoon olikin sitten ihan oma projektinsa, mutta nyt se on kiltisti laatikossa. Kiva kun lähipiirissä on taas pieni lapsi, niin pääsee ostamaan niitä leluja, joista itse jäi paitsi pienenä :D

Osallistun tänäkin vuonna Joulupuu-keräykseen, jossa hankitaan joululahja vähävaraisen perheen lapselle. Koska nuoremmille ostetaan kuulema enemmän lahjoja, olen muutamana vuotena ostanut tasa-arvon nimissä itse lahjan hieman vanhemmalle saajalle. Tänä vuonna päässäni pyörivänä kohdeyleisönä oli noin kymmenvuotias tyttö, jolle paketista tuli tämmöinen:

Hieman hemmottelua, herkkuja ja kivaa tekemistä, siitähän se joulu on tehty. Olisin itse ollut esiteininä innoissani tämmöisestä lahjasta, ja sillä idealla tietysti meninkin. Kaikki tuotteet on ostettu pikkuhiljaa alennuslaareista, joten rahaa ei mennyt niin paljon kuin luulisi. Saatan ostaa vielä toisenkin paketin tälle vuodelle, mikäli inspiraatio iskee.

Kaupat ovat tosiaan alkaneet laittaa vähitellen joulua esille, ja muutamissa paikoissa on ollut kiva katsella nättejä esillepanoja. Ainakin Kuopion Sokoksen vielä suhteellisen rajallinen jouluvalikoima oli laitettu tosi kivasti esille. Myös omalla työpaikallani joulua laitettiin suursiivouksen jäljiltä esille enemmälti, ja somistuksesta vastaavamme päätti tämänvuotiseksi teemaksi turkoosinvalkean hopeisen huurteisen joulun, jossa on kuitenkin luonnollisia elementtejä keventämässä. Mielestäni väritys ja koristus on tosi onnistunut, ja vähän erilainen. Metalleissa ruusukulta ja kupari ovat edelleen selkeästi tykättyjä, ja niitä näkyy myöhemmin myös joulukukkien puolella.

Töissä meneekin jo selkeästi jouluista tavaraa, ja etenkin joulukortit ovat alkaneet liikkua isommissa nipuissa. Olen itse haaveillut jo kauan joulukukkien tulosta ja miettinyt samalla omia kukkiani. Suunnitelmat alkavat vähitellen hahmottua, mutta muuttuvat varmaan matkalla vielä moneen kertaan...

Joululahjat piti tietysti paketoida, ja itse paketoinnista aidosti tykkäävänä kolusin joulupaperivalikoimat jo hyvissäajoin. Muistelin Ikeassa olleen aina tosi kivoja papereita, ja tämä vuosi ei tuottanut poikkeusta. Ihastuin heidän tummansiniseen metsäiseen kuosiinsa, ja käärinkin siihen tänä vuonna varmaan kaikki pakettini. Yleensä tykkään vaihdella papereita ettei lahjakasasta tule liian samannäköistä, mutta paketit menevät toisaalta niin moniin osoitteisiin, ettei samannäköisyys haittaa. Lisäksi rajallisen tilan vuoksi en halua useampaa vajaata paperirullaa pyörimään nurkkiin ensi vuodeksi asti.

Paperi on aivan ihana, koska se ei suureen ääneen huuda joulua, mutta on kuitenkin tosi jouluinen. Metsän eläimet erilaisissa puuhissa tekevät paperista tosi elävän näköisen, ja sitä tekisi mieli tutkia melkein loputtomiin. Ehkä ensi vuonna siirryn vihdoin minimalismin ystäväksi, mutta tänä vuonna ei ole sen aika. Koska paketoin mielelläni ja omat lahjani ovat aina papereissa ajoissa, niin paketoin tänä(kin) vuonna varmasti lahjoja myös muiden puolesta...