keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Vauvajoulun kuulumisia

Meillä tosiaan joulunalusaika on mennyt osaltani hyvin pitkälti vauvan kanssa hengailuun, kun juuri kaksi kuukautta täyttänyt pallero vie kutakuinkin kaiken valveillaoloajan. Odotan tosi innolla tulevia jouluja, kun lapsesta on oikeasti jouluksi seuraa ja sen kanssa voi tehdä kaikkea jouluista! 




Vietimme nimiäisiä itsenäisyyspäivän aattona melko jouluisissa merkeissä. Tarjolla oli mm. taatelikakkua, vaaleita nimipipareita, glögiboolia, saaristolaisleipää sekä pekoni-kantarellipiirakkaa. Esillä oli jo normaalit joulukoristeet, sekä vähän nimiäislisää. Meillä oli (poikavauvasta huolimatta) hempeän vaaleanpunaisia hyasintteja, ruukkuamaryllis sekä leikkoamaryllis-neilikkakimppu. Nimiäiset tuntuivat minusta ihan joululta, kun oli tosiaan kukkia, syötiin hyvin ja porukkaa kävi kylässä! Olen kärsinyt jonkunasteisesta joulukrapulasta siitä lähtien...

Tein isovanhemmille sekä itsellemme taikataikinasydämet, joihin painoin vauvan jalan kuvat mustikalla. Annoimme nämä sydämet saajilleen nimiäisissä, ja olivat tykättyjä muistoja. Vauva-aika on niin älyttömän lyhyt, että koitan ottaa siitä kaiken irti. Etenkin isovanhemmista ajan täytyy kulua niin nopeasti, kun eivät ole ihan päivittäin tätä touhuajaa näkemässä.

Vietimme myös parin jouluintoilijakaverini sekä -siskoni kanssa pikkujouluja marraskuun puolella. Söimme taaskin hyvin, juttelimme joululahjoista ja vietimme vain rentoa aikaa.



Osallistuin tänäkin vuonna Joulupuu-keräykseen, tällä kertaa laitoin sinne ennätykselliset neljä lahjaa. Kannattaa tosiaankin koluta alennusmyyntejä silläkin silmällä, että niistä voisi saada edullisia, mutta varmasti toivottuja lahjoja myös oman lähipiirin ulkopuolelle. Toppuuttelin askarteluvimmaani väsäämällä viitisentoista korttia Siskot ja Simot -joulukorttikeräykseen vanhuksille. Nytpähän sai tyhjentää askartelutarvikevarastoa oikein huolella.

Omat joululahjahankintani ovat tänä vuonna jostain syystä kaikki tosi kevyitä! Kasasin kaikki pakettini lahjasäkkiin, eikä se tunnu painavan juuri mitään. Vauvallekin on jo odottamassa lahjoja sen ainoalta serkulta. Emme itse hankkineet piltille kuin kaksi lahjaa, koska ihan oikeasti mitä se niistä vielä ymmärtää. Lisäksi tuntuu, että tavaraa vaan ilmestyy nurkkiimme, halusimme sitä tai emme...




Joulukuu on kulunut myös kolmea joulukalenteriani avatessa. "Ykköskalenterini" eli Yves Rocherin joulukalenteri on kyllä ollut odotusteni veroinen! Itse en käytä minkäänlaisia iho-tai huulirasvoja, joten minulle kosmetiikkakalentereissa on yleensä tosi paljon turhaa tavaraa. Tämä on selkeästi paras mihin olen törmännyt, sillä siinä on suihkugeelejä, kuorintavoiteita, kasvonaamioita, shampoita ym. Muutamat minulle turhat tuotteet olen laittanut eteenpäin juuri Joulupuu-paketissa tai läheisille antamalla. Siiderijoulukalenterini tuotoksia odottelee vielä jääkaapissa korkkaamista, mutta jokunen uusi suosikki sieltä on noussut. Erittäin hyväksi havaittu keino kokeilla sellaisiakin makuja, mitä ei välttämättä itse tulisi kaupasta ostettua.


Myös miehelleni tekemäni kaljakalenteri sai hyvän vastaanoton. En kertonut kalenterista etukäteen, vaan joulukuun ensimmäisenä päivänä miehen ollessa töissä kasasin hänen pitkän työpöytänsä toiseen päätyyn koko pullo-ja tölkkirivistön. Oli selkeästi otettu mies, ja jokainen juoma on tähän mennessä mennyt ruokajuomana alas jo avaamispäivänään. Sieltäkin on löytynyt jo uutta suosikkia.

Käyn ensi viikolla kaatamassa omasta metsästä valmiiksi katsotun joulukuusen. Tänä vuonna vaihtuvien koristeidemme pääväri on sininen/turkoosi, ja odotan innolla pääseväni koristelemaan kuusen. Myös joulukukat pitäisi vielä ostaa. Onneksi aikaa on vielä viikko, se kulunee mukavasti joululeffoja Netflixistä kolutessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti