Kolmas adventti ja pikkujoulut

Eilinen kului osaltani vuoden ainoissa pikkujouluissa. Olemme ottaneet uudeksi perinteeksi, että vietämme vanhojen yläaste-(ja osa lisäksi ala-aste- tai lukio-) aikaisten kavereiden kanssa kerran vuodessa kunnon tapaamisen porukalla, juuri pikkujoulukaudella. Perinne aloitettiin viime vuonna, ja eilen tosiaan jatkettiin ja todettiin, että tätä on ylläpidettävä. Vanhojen kavereiden kanssa on niin helppoa olla, kun ei tarvitse esittää mitään! Kun on nähnyt toisen pahimpaan mahdolliseen aikaan eli teini-ikäisenä päivittäin, niin kenestäkään tuskin kuoriutuu mitään kovin suuria yllätyksiä enää aikuisena. Eräs osallistuja oli eilen mukana ensimmäistä kertaansa, ja osalle meistä hänen jälleennäkemisensä oli ensimmäinen suunnilleen kymmeneen vuoteen. Ihan hurjaa! Jaoimme porukassa illan mittaan niin itkuja kuin nauruja, vanhoja traumoja ja tietysti päivitimme kuulumiset nykyhetkeltä. Syötävänä oli enemmän tai vähemmän jouluista naposteltavaa, ja jaoimme viiden euron pikkujoululahjat. Sain itse yksisarvisen munan, jonka kuoriutumista vedessä jännitän parhaillaan.

Sain vihdoin näin reilu viikko ennen joulua tehtyä myös oman joulukukkaistutukseni. Kun on tehnyt niitä viitisenkymmentä töissä tälle vuodelle, niin oma sujuu melkoisen rutiinilla. Erona on se, että tein omastani huomattavasti simppelimmän ja luonnonläheisemmän, kun taas töissä tähän olisi tullut vielä palloa, rusettia sun muuta härpäkettä. Ei välttämättä minun mieliteostani, vaan koska "niin kuuluu tehdä kukkakaupassa".

Tiedustelin myös ystäviltäni Instagramissa, pitäisikö tähän lisätä jotain. Enemmistö on tähän mennessä ollut sitä mieltä, että ei. Kukkina toimivat juuri sopivasti jouluksi aukeava, töistä saatu vaaleanpunainen joulumuistamis-amaryllis, jossa pitäisi olla kolme vanaa tulossa. Ainakin toinen on näkyvissä jo, kolmannesta ei ole vielä havaintoa. Amarylliksen kaverina on vaaleanpunainen hyasintti, joka on vielä harmillisesti aika nupussa, mutta eiköhän se ala jouluksi avautua. Keskellä puolestaan komeilee huonemänty. Ihastuin kasviin jo vuosia sitten, kun sellaisen ensimmäistä kertaa näin, mutta nyt se piti hankkia kun kerran pääsin käyttämään henkilökunta-alea. Koristukseen käytin vain sammalta, puolukanvarpuja ja yhtä koiranputken (?) kuivunutta kukintoa. Purkkina on vanha puulaatikko, jonka löysin Turussa asuessani taloyhtiön roskakatoksesta. Olen pelastanut nimenomaan kukkapuolen tavaroistani yllättävän paljon juuri roskiksista, ilmeisesti osalle ihmisistä nämä ovat pelkkiä kertakäyttöastioita. Itse ainakin vaihtelen vuodesta toiseen vain paria istutusastiaa, joihin teen asetelmia fiiliksestä riippuen.

Tämänpäiväisen adventin joulupuuhiin on kuulunut joulukuusenhaku, joka tehtiin osaksi pitkin jäätynyttä järveä. Kuusi odottelee nyt terassilla aatonaaton sulamiskeikan alkua, ja pääsee virallisesti sisätiloihin vasta aattona. Kuusi on hieman viimevuotista leveämpi ja tuuheampi, saa nähdä miten se mahtuu paikalleen...Aloitin myös jouluvalmisteluista vastenmielisimmän eli ruokaostosten teon valmistelua kirjoittamalla kaksi pitkähköä ostoslistaa, joista toinen on minun, ja toinen mieheni vastuulla. Käymme ostoksilla jo hyvissäajoin ennen viikonvaihteen ruuhkaisia päiviä, jolloin kaupoilla ei ole toivottavasti ihan niin ahdistavan ruuhkaista.

Vielä yhden viikon työponnistus, jonka jälkeen ihana joulu saa alkaa!